Kaikki Ruotsista Suomeen palautetut pääkallot eivät kuuluneetkaan suomalaisille

Ruotsin Karoliininen instituutti palautti elokuussa 2024 Suomeen 82 ihmisen pääkalloa. Osa kalloista oli kerätty suomalaisilta hautausmailta Gustaf Retziuksen tutkimusmatkalla vuonna 1873 ja osa lahjoitettiin Ruotsiin Helsingin yliopiston anatomian laitokselta. Kalloja käytettiin aikakauden antropologisissa tutkimuksissa.

Nyt tutkimuksessa on käynyt ilmi, että osa Suomeen palautetuista pääkalloista on peräisin Suomen ulkopuolelta. Tutkijat eivät toistaiseksi julkista pääkallojen tarkempia alkuperätietoja.

– Vuonna 2025 käynnistyneessä KAROL-tutkimushankkeessamme selvitämme vainajien alkuperää ja elämänvaiheita yhdistämällä luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja historiantutkimusta. Tunnetuilta suomalaisilta hautauspaikoilta kerätyt kallot on jo pääosin haudattu uudelleen. Muiden vainajien alkuperää selvitämme edelleen, jotta myös heidän hautaamiseensa löydettäisiin perusteltuja ratkaisuja, kertoo tutkimushankkeen johtaja, dosentti Ulla Nordfors Turun yliopistosta.

Kaikkien kallojen alkuperästä ei ole säilynyt arkistolähteitä. Erityisesti Helsingin yliopiston anatomian laitokselta Ruotsiin päätyneiden pääkallojen historiassa on aukkoja. Karoliinisessa instituutissa 1800-luvulla sattunut tulipalo on myös vaikeuttanut alkuperätietojen selvittämistä.

– Tiesimme alusta asti, ettemme pysty selvittämään asiakirjoista kaikkien yksilöiden alkuperää. Luonnontieteellisten analyysien perusteella osa vainajista näyttää kuitenkin olevan peräisin huomattavasti kauempaa kuin Suomesta, Nordfors kertoo.

Tieto pääkallojen alkuperästä voi vaikuttaa siihen, minne ne tulisi palauttaa

Kun tutkitaan historiallisia ihmisjäänteitä, tulokset voivat herättää eettisiä kysymyksiä, sillä tiedot vainajien alkuperästä voivat olla merkityksellisiä nykyajan yhteisöille ja vaikuttaa siihen, minne jäännökset tulisi palauttaa.

– Aloitimme kokoelman tutkimisen siinä käsityksessä, että vainajat olivat peräisin Suomesta. Vanhojen anatomisten kokoelmien tapauksessa ei kuitenkaan ole poikkeuksellista, että aineistot ovat sekoittuneet, Nordfors kertoo.

Tutkijat eivät toistaiseksi julkista alustavia arvioita pääkallojen alkuperästä, sillä tutkimukset ovat vielä kesken. Nordfors kuitenkin täsmentää, että kyse ei ole saamelaisista.

Mahdollisia jatkotutkimuksia ja vainajien tulevaisuutta koskevia ratkaisuja tutkijat selvittävät yhteistyössä viranomaisten ja muiden asianomaisten tahojen kanssa.

KAROL-tutkimushanke on Koneen Säätiön ja Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston rahoittama monitieteinen tutkimus, jota johtaa dosentti Ulla Nordfors Turun yliopistosta.