Perinteinen palkkatyömarkkina on mennyttä, varoittaa Mikro- ja yksinyrittäjät ry

Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa oli 298 000 työtöntä, 39 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työllisiä oli 11 000 vähemmän, ja työttömyysasteen trendiluku nousi 10,5 prosenttiin. KEHA-keskuksen rekisterissä oli lähes 325 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 143 000 oli pitkäaikaistyöttömiä.

Ekonomistit ovat perinteisesti arvioineet, että talouskasvu näkyy työmarkkinoilla viiveellä ja uusia työpaikkoja alkaa syntyä myöhemmin. Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n mukaan Suomen työllisyyspolitiikkaa ei voida enää rakentaa tämän odotuksen varaan.

– Pitää uskaltaa puhua työpaikattomasta kasvusta. Ilmiö näkyy selvästi ruohonjuuritasolla ja nyt myös tilastoissa. On vaarallista jäädä odottamaan, että entinen palkkatyömarkkina vielä palaisi, sanoo Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén.

Työllisten vähäinen kasvu tuli yrittäjistä

Yhden kuukauden lukuja vakaamman kuvan työmarkkinoista antaa vuosineljännes. Koko kolmannella vuosineljänneksellä työllisiä oli keskimäärin 7 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla työttömien määrä kasvoi 18 000.

Työllisten kasvu ei tullut palkkatyöstä: palkansaajien määrä pysyi täsmälleen ennallaan, kun taas yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli 7 000 enemmän. Tilastokeskuksen erittely osoittaa kasvun painottuneen selvästi yksinyrittäjiin. Työnantajayrittäjien määrä kasvoi vain vähän.

Samaan aikaan yksityisen sektorin työllisyys väheni 16 000 henkilöllä, kun taas julkisella sektorilla työllisiä oli 11 000 enemmän.

– Työllisten määrää eivät nyt kasvata yksityisen sektorin palkkatyöpaikat, vaan julkinen sektori ja itsensätyöllistäminen. Jokainen yksinyrittäjä työllistää itsensä, mutta se ei tarkoita uutta palkkatyöpaikkaa tai työnantajayritystä, Hanén huomauttaa.

Työ ei katoa, vaan siirtyy itsensätyöllistäjille

MYRYn mukaan työmarkkinoita muuttavat samanaikaisesti tekoäly, automatisaatio, alustatyö ja työn ulkoistaminen. Tekoäly vähentää ihmistyön tarvetta osassa tehtäviä, ja jäljelle jäävää työtä on usein kustannustehokkaampaa ostaa itsensätyöllistäjiltä, kevytyrittäjiltä ja freelancereilta kuin teettää palkkatyönä. Samalla vastuu vakuutuksista, työvälineistä, lomista, sairastumisesta ja toimeentulon vaihtelusta siirtyy työn teettäjältä työn tekijälle.

Työllisten määrän kasvu ei myöskään tarkoita, että työtä olisi tarjolla enemmän. Vaikka työllisiä oli kolmannella vuosineljänneksellä hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin, heidän tekemiensä työtuntien kokonaismäärä väheni 1,8 prosenttia. Työ siis jakautui aiempaa useammalle mutta pienempinä määrinä. Osa-aikaisia oli 499 000, ja heistä 167 000 työskenteli osa-aikaisesti kokoaikatyön puutteen vuoksi. Luvut kertovat työn osa-aikaistumisesta, pirstaloitumisesta ja vajaatyöllisyyden kasvusta.

Muuttunut maailma on tunnustettava

MYRY ei pidä uusien työnteon muotojen kasvua itsessään kielteisenä. Muutos on kuitenkin huomioitava selkeämmin talous- ja työllisyyspolitiikassa. Talouskasvua ja työllisyyttä koskevissa laskelmissa on työllisten määrän lisäksi entistä tarkemmin katsottava työn muotoa.

Suomen työttömyys-, sosiaali- ja eläketurva perustuvat edelleen liian jyrkkään jakoon palkansaajien ja yrittäjien välillä. Ne tunnistavat huonosti katkonaisen työn ja tilanteet, joissa toimeentulo kertyy useista lähteistä.

– Muuttunut maailma on tunnustettava ja laput otettava pois silmiltä. Emme voi rakentaa työllisyyspolitiikkaa sen varaan, että vanha palkkatyömarkkina vielä palaa. On tunnistettava työn uudet muodot, nähtävä niiden mahdollisuudet ja uudistettava työmarkkinoiden rakenteet vastaamaan todellisuutta, Hanén painottaa.

Lähteet:

• Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, vuoden 2026 kolmas neljännes
• Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, syyskuu 2026
• Tilastokeskus: Työnvälitystilasto, syyskuu 2026
• StatFin: Palkansaajat ja yrittäjät