Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan
17.11.2026 07:14:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Julkisessa keskustelussa ovat viime vuosina korostuneet nuorten miesten yhä konservatiivisemmiksi muuttuneet arvot. Juuri julkaistu tutkimus kertoo, että kyse on enemmän somessa ja mediassa näkyvästä ilmiöstä kuin todellisesta kehityksestä.
– Erilaiset miesinfluensserit ja feminismiä kritisoivat toimijat ovat saaneet viime aikoina paljon näkyvyyttä. Laaja näkyvyys ja sisältöjen räikeys eivät välttämättä tarkoita, että nämä muokkaisivat koko nuorten miesten väestön arvoja tiettyyn suuntaan, toteaa yliopistotutkija Ville Ilmarinen Helsingin yliopistosta.
Tutkimus perustui European Social Survey -aineistoon, jonka piirissä oli yli 400 000 täysi-ikäistä vastaajaa. Tulokset osoittavat, että arvomaailmojen välille ei ole revennyt railoa yhdessäkään tutkimuksen kohteena olleessa maassa. Päinvastoin erot naisten ja miesten välillä ovat pysyneet samoina.
Nuorten miesten arvot eivät muuttuneet konservatiivisemmiksi
Tutkimuksen mukaan 18–29-vuotiaat miehet eivät arvosta valtaa tai menestystä sen enempää kuin aiemminkaan, joissakin maissa jopa vähemmän.
– Nuoria miehiä on arvosteltu liian herkästi ilman selkeää trendiä, joka osoittaisi, että heidän joukossaan muutos erottuisi muiden väestönosien muutoksesta, Ilmarinen sanoo.
Tutkimustulos ei silti poissulje naisvihaa, joka on Ilmarisen mukaan muuttanut muotoaan eri aikoina.
– Naisvihaa on ollut myös 20 vuotta sitten, mahdollisesti jopa nykyistä enemmän. Se luultavasti oli huomattavasti arkipäiväisempää ja näkymättömämpää. Nykyään ilmiötä on tuotu siinä määrin esiin, että siitä irtisanoutuminenkin voi onnistua helpommin.
Tasa-arvoisemmissa maissa yhteisölliset arvot yleistyivät
Tutkimuksen perusteella muutosta arvojen kehityksessä tapahtui, mutta samaan suuntaan sukupuolten välillä.
Näin kävi esimerkiksi Pohjoismaissa, Espanjassa ja Saksassa, joissa arvot kehittyivät keskimäärin yhteisöllisemmiksi sekä naisilla että miehillä. Esimerkiksi hyväntahtoisuus ja turvallisuus muuttuivat aiempaa tärkeämmiksi arvoiksi.
Vastakkainen kehityskulku havaittiin Tšekeissä, Bulgariassa, Unkarissa ja Venäjällä, joissa arvot kehittyivät yksilökeskeisempään suuntaan.
– Tätä voi selittää tasa-arvon lisääntyminen Länsi-Euroopassa tutkimuksen aikana. Kyseisissä Itä-Euroopan maissa tasa-arvotilanne on puolestaan pysynyt ennallaan. Tasa-arvoasioiden paraneminen maan sisällä käy yleensä käsi kädessä elintason ja vaurauden kasvun kanssa. Puutteellisemmissa oloissa, joissa toimeentulosta pitää taistella, arvostetaan valtaa ja suoriutumista enemmän, taustoittaa Ilmarinen.
Alkuperäinen julkaisu
Sortheix, F. M., Ilmarinen, V. J., Mannerström, R., & Leikas, S. Examining the Gender Equality Paradox in Values Using a New Measure of Value-Based Gender Typicality. Journal of Personality and Social Psychology. Julkaistu 12.11.2026. DOI: https://doi.org/10.1037/pspp0000623
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville IlmarinenyliopistotutkijaHelsingin yliopisto
Puh:+358 40 810 8451ville-juhani.ilmarinen@helsinki.fiHeidi MustajokiJohtava viestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 50 3116191heidi.mustajoki@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita16.11.2026 07:23:00 EET | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.
Helsingin yliopistoon UNESCO-professuuri edistämään nuorten tiedeosaamista kestävään tulevaisuuteen13.11.2026 14:02:00 EET | Tiedote
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on myöntänyt nimikkoprofessuurin professori Maija Akselalle.
Joka kolmas ensihoidon kohtaama potilas ei tarvitse ambulanssikuljetusta sairaalaan13.11.2026 07:53:00 EET | Tiedote
Kuljettamatta jättämiseen liittyvät vakavat haittatapahtumat ovat Helsingin alueen ensihoidossa harvinaisia. Samalla tutkimus kuitenkin tunnistaa potilasryhmiä, joille kuljettamatta jättämiseen liittyy suurentunut riski.
Helsingin yliopisto tuo Slushiin kymmenen tieteen läpimurtoa11.11.2026 08:08:36 EET | Tiedote
Suomi tarvitsee uusia kasvun lähteitä. Tutkimuksesta ponnistavat ja ammattitaidolla kaupallistetut innovaatiot ovat yksi ratkaisu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme