EU esittelee uuden arktisen alueen strategian

Euroopan komissio sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esittelivät tänään uuden arktista aluetta koskevan strategian. Strategiassa luodaan samanmielisten kumppaneiden poliittiselle yhteistyölle uusi kehys, jonka keskiössä ovat ihmiset, turvallisuus, ilmasto ja vauraus. Strategiassa on neljä painopistettä: turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn vahvistaminen, ilmastonmuutokseen vastaaminen arktisella alueella, vauraus sekä mahdollisuudet arktisen alueen ihmisille ja yhteisöille.  

EU on osa arktista aluetta: alueella asuu yli puoli miljoonaa EU:n kansalaista. Suomi, Ruotsi ja Tanskan kuningaskunta ovat unionin arktisia jäsenmaita. Lisäksi Norja, Islanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada ja Yhdysvallat ovat tiiviissä yhteydessä arktiseen alueeseen. Siksi arktisen alueen kehitys vaikuttaa suoraan Euroopan turvallisuuteen, ilmastoon ja vaurauteen.   

Arktisen alueen sidosryhmiä kuultiin laajasti, ja kuulemisten pohjalta strategiassa ehdotetaan konkreettisia toimia, jotka tähtäävät vakaaseen ja tulevaisuuden kannalta kestävään arktiseen alueeseen. Toimet toteutetaan yhteistyössä arktisen alueen kumppaneiden ja paikallisyhteisöjen, myös alkuperäiskansojen, kanssa.  

Uudessa strategiassa esitetään neljä painopistettä, joilla vastataan toimintaympäristön muuttuvaan tilanteeseen:  

1. Arktisen alueen turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn vahvistaminen  

EU tekee yhteistyötä jäsenmaiden ja arktisen alueen kumppaneiden kanssa sekä täydentää Naton toimia, jotta se voi parantaa varautumista, suojella kriittistä infrastruktuuria ja vahvistaa Euroopan kykyä toimia arktisissa olosuhteissa. Tähän kuuluu muun muassa Euroopan jäänmurtajakapasiteetin kasvattaminen.  

Uusi merellisen turvallisuuden keskus edistää yhteistä tilannetietoisuutta ja havainnointia. Keskus auttaa jäsenmaita ja kumppaneita jakamaan tietoja ja parantamaan meriliikenteen seurantaa arktisella alueella. EU investoi myös älyteknologioihin, joilla voidaan havaita merenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia. Myöhemmin keskuksen toimintaan sisällytetään myös varjolaivastoon kuuluvien alusten seuranta, laittoman kalastuksen ja saastumisen havainnointi sekä etsintä- ja pelastustoimien koordinoinnin parantaminen. 

2. Kiihtyvän ilmastonmuutoksen torjunta  

Ilmastonmuutos etenee arktisella alueella ennennäkemätöntä vauhtia, ja alue lämpenee lähes neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. Arktinen alue säätelee maailman ilmastoa, joten alueen muutokset näkyvät myös muualla maailmassa esimerkiksi merenpinnan nousuna ja sääolojen muutoksina.  

EU:n uudella valtamerten havainnointia koskevalla OceanEye-aloitteella helpotetaan tietojen jakamista jäsenmaiden ja kumppaneiden kesken. Näin voidaan parantaa ilmastoennusteita, vahvistaa meriturvallisuutta ja tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista.   

3. Vauraan ja taloudellisesti turvallisen arktisen alueen rakentaminen  

Arktisella alueella avautuu uusia mahdollisuuksia taloudelliseen yhteistyöhön uusiutuvan energian, kriittisten raaka-aineiden, kaksikäyttöisen liikenteen, digitaalisten yhteyksien ja kestävän meriteollisuuden saralla.   

EU pyrkii integroimaan eurooppalaista infrastruktuuria, kuten satamia, rautatieyhteyksiä, energiaterminaaleja sekä satelliitti- ja digitaalista infrastruktuuria, kehittyviin arktisen alueen kauppa- ja liikenneverkkoihin. Tämä parantaa yhteyksiä Euroopan markkinoille ja niiden ulkopuolelle sekä vahvistaa uusia toimitusketjuja.  

Liikenneyhteydet ovat keskeisiä talouskehityksen, sotilaallisen liikkuvuuden ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta. EU vahvistaa liikenneyhteyksiä arktiselle alueelle päivittämällä Euroopan liikennekäytäviä kaksikäyttöä tukeviksi ja nopeuttamalla Rail Nordica -hankkeen toteutusta.  

Nykyisen yhteistyön pohjalta EU jatkaa arktisen alueen tukemista uusiutuvan energian ja kestävien mineraalivarojen potentiaalin kehittämisessä. EU:n kanta on edelleen sama kuin arktista aluetta koskevassa vuoden 2021 yhteisessä tiedonannossa: öljy, hiili ja kaasu jätetään maahan myös arktisilla alueilla.  

Uusi napa-alueiden EU-tutkimuskeskus vahvistaa tieteen ja politiikan välistä yhteyttä. Se tukee Euroopan napa-alueiden koordinointitoimiston toimintaa ja parantaa näin tutkimuksen, havainnoinnin ja tieteellisen infrastruktuurin yhteyksiä, helpottaa tutkimusresurssien saatavuutta ja tehostaa koordinointia sidosryhmien, myös alkuperäiskansojen, kanssa.  

4. Uusia mahdollisuuksia ihmisille ja yhteisöille arktisella alueella  

Arktisen alueen tulevaisuus on rakennettava yhdessä siellä asuvien ja työskentelevien ihmisten kanssa. Strategian toimet on suunniteltu paikallisyhteisöjen, nuorten ja alkuperäiskansojen tarpeiden näkökulmasta, ja niissä painotetaan erityisesti koulutusta, työllisyyttä, osaamista sekä sosiaalista osallisuutta. EU lisää Erasmus+ -ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia arktisen alueen nuorille vaihto-ohjelmien ja osaamisen kehittämisen kautta.  

Arktisen alueen kehitykselle myönnetään kaudella 2021–2027 yli miljardi euroa EU:n koheesiotukea. EU jatkaa arktisen alueen paikallishallintojen tukemista, jotta voidaan ratkaista yhteiset haasteet ja jakaa tietoa ilmastokestävyydestä, koulutuksesta, nuorten osallistumisesta ja kestävästä paikallisesta kehityksestä.  

Strategian valmistelussa kuultiin laajasti hallituksia, paikallisyhteisöjä ja alkuperäiskansoja, nuoria, yrityksiä sekä tutkijoita eri puolilla arktista aluetta. Valmistelussa hyödynnettiin myös EU:n ja arktisen alueen suhteiden erityisneuvonantaja Jyrki Kataisen näkemyksiä. Niiden pohjalta luotiin toimintamalli, jossa yhdistyvät Euroopan strategiset edut sekä arktisella alueella asuvien ihmisten tarpeet ja tavoitteet.  

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_26_2203