Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään

Työuralla tapahtuvat siirtymät eivät ole ainoastaan työpaikan vaihtoja tai työtehtävien muutoksia, vaan ne heijastavat laajempia yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia muutoksia. Leena Ikosen väitöskirja tarkastelee, miksi aikuiset vaihtavat alaa, millaisissa elämäntilanteissa muutoksia tehdään ja miten alanvaihto käytännössä toteutuu.

Tutkimus selvittää myös, millaisia valintoja ja haasteita alanvaihtoon liittyy sekä millaisia seurauksia sillä on muutoksen jälkeen. Ikosen tutkimuksessa alanvaihtaminen tarkoittaa tapahtumaa, jossa aikuinen siirtyy työelämässä alalta toiselle ammatillisen aikuiskoulutuksen kautta.

Alanvaihto liittyy usein koko elämän suunnan tarkasteluun

Tutkimuksen mukaan alanvaihtaminen on merkittävä käännekohta, joka vaikuttaa työn lisäksi moniin muihin elämän osa-alueisiin. Päätös alanvaihtoon ei synny hetkessä, vaan sitä edeltää usein pidempi pohdinta siitä, mikä nykyisessä työssä tai elämäntilanteessa ei enää tunnu toimivalta.

–Alanvaihtajat arvioivat uudelleen omaa arkeaan ja tulevaisuuttaan. Moni pohtii esimerkiksi jaksamistaan ja sitä, millainen työ tukisi paremmin hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Arjesta halutaan saada enemmän omannäköistä ja itselle sopivaa, Ikonen toteaa.

Tutkimus osoittaa, että alanvaihdon taustalla voi olla yhtä lailla työelämään kuin yksityiselämään liittyviä syitä. Alanvaihdon avulla pyritään löytämään työ, joka sopii paremmin omaan elämäntilanteeseen, arvoihin ja tulevaisuuden tavoitteisiin. Samalla muuttuu usein myös tapa suhtautua työhön, hyvinvointiin ja oman elämän suuntaan.

Alanvaihto voi parantaa työhyvinvointia ja lisätä merkityksellisyyden kokemusta

Tutkimuksen mukaan alanvaihdon vaikutukset näkyvät sekä työssä että vapaa-ajalla. Uuden ammatin kautta moni löytää työn, joka vastaa paremmin omia vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita tai elämäntilannetta.

Alanvaihto voi olla keino parantaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista, erityisesti silloin, kun aiempi työ ei enää vastaa omia odotuksia tai tarpeita. Onnistuneen muutoksen myötä työn merkityksellisyys voi vahvistua, mikä heijastuu myönteisesti myös muuhun elämään ja koettuun elämänlaatuun. Tutkimus osoittaa, että alanvaihdon seuraukset ulottuvat työelämän lisäksi myös koulutukseen, perhe-elämään ja arjen hyvinvointiin.

KM Leena Ikosen kasvatustieteen väitöskirja “Alanvaihtaminen – substantiivinen teoria elämänjärjestyksen murroksesta” tarkastetaan perjantaina 23.10.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Seminarium‑rakennuksen salissa S212.

Vastaväittäjänä toimii professori emerita Eija Kärnä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena tutkijaprofessori Taina Saarinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöksen kieli on suomi.

Lisätietoja: Leena Ikonen, leena.a.ikonen@jyu.fi