200 vuotta viriiliä elämää Pirkanmaalla – Tutustu Maggie-raakkuun näyttelyssä

Pirkanmaalla virtaa kolme jokea, joissa elävät Suomen vanhimmat asukkaat: erittäin uhanalaiset raakut. Turkimusoja, Ruonanjoki ja Pinsiön-Matalusjoki ovat harvinaisia virtoja, sillä niissä elää Etelä-Suomen suurimmat raakkujoukot, toistaiseksi. Raakun tai tuttavallisemmin Maggien (Margaritifera, margaritifera) elämää esitellään rehellisesti Rakastu raakkuun -näyttelyssä tämän syksyn ajan Pirkanmaan kirjastoissa.

Elinolosuhteidensa kannalta erittäin vaatelias ja herkkä raakku on siitä poikkeuksellinen eläin, että se pysyy sukukypsänä lähes koko elämänsä ajan. Viriiliytensä ansiosta se voi lisääntyä elämänsä ehtoopuolellakin. Tämä ominaisuus ei kuitenkaan auta sitä, jos sen kotijoen virta samentuu ja pohja täyttyy lietteestä.

– Raakku on yksi arvokkaimmista ja samalla vaativimmista makean veden lajeistamme. Raakun hyvinvointi kertoo suoraan jokiemme tilasta. Me haluaisimme kertoa teille, että Pirkanmaan joet ovat elinvoimaisia, että 200-vuotias Maggie näkee vielä poikastensa mylläävän joen pohjaa happirikkaammaksi. Mutta emme voi sanoa näin, projektipäällikkö Katja Vainionpää Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo. 

– Olemme tehneet nyt kuusi vuotta töitä erittäin uhanalaisen raakun tulevaisuuden turvaamiseksi EU-rahoitteisen LIFE Revives -hankkeen avustuksella. Olemme kunnostaneet jokia, sitoneet vesien tilaa heikentäviä valuma-alueiden ravinne- ja kiintoaineita, rakentaneet raakkuvauvoille happipitoisia lastentarhoja joen pohjalle ja vieneet raakkuja lemmenlomalle turvallisiin laitosolosuhteisiin. Olemme ylläpitäneet tietoa simpukan lisääntymisen kannalta välttämättömän taimenen merkityksestä kantojen turvaamiseksi.

– Ilman EU:n 60 prosentin LIFE-rahoitusta emme olisi pystyneet näitä toimenpiteitä toteuttamaan. EU-rahoitus on ollut erittäin merkittävä ja myös välttämätön, jotta olemme voineet suunnitelmallisesti tehdä parhaita mahdollisia kunnostustoimia ja seurata toimenpiteiden vaikutuksia. Valtion rahoitus ei riitä luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseen vaan rahoitusta tarvitaan myös muualta, kertoo ympäristöyksikön päällikkö Marja-Liisa Pitkänen Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Työ jatkuu, mutta se ei yksinään riitä. Tulevaisuudessa tarvitaan kaikkien apua. Raakkujoet ja niiden valuma-alueet on pidettävä kunnossa, jos halutaan raakun elävän Pirkanmaalla vielä sadankin vuoden päästä. Raakun tulevaisuus on käsissämme.

Rakastu raakkuun -näyttely

• Kirjasto- ja kulttuuritalo Virta, Nokia 2.11.–15.11.2026 
• Hämeenkyrön kirjasto, Hämeenkyrö 23.11.–29.11.2026

Näyttelyn valokuvat ovat vedenalaisena valokuvaajana mainetta niittäneen Anna Kekkosen käsialaa. 

– Innostun aina, kun saan kuvata vedenalaista luontoa ja sen eliöstöä. Raakkujen kuvaaminen näyttelyyn tuntui kuitenkin erityisen merkittävältä, sillä sain samalla osallistua raakkujen suojelutyöhön. Tämä oli ainutlaatuinen tilaisuus tutustua lähemmin uhanalaiseen jokihelmisimpukkaan ja sen elinympäristöön, Kekkonen kertoo. 

Näyttely on osa LIFE Revives -hanketta, jonka tavoitteena on suojella jokihelmisimpukkaa ja elvyttää sen elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Hanke rahoitetaan Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Pirkanmaalla työn toteutuksesta vastaa Sisä-Suomen elinvoimakeskus yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan unioni tai CINEA ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.