Perussuomalaisten Koskela: Tutkimuksen on palveltava kansalaista – siksi myös innovaatiot kuuluvat rahoitukseen
21.10.2026 09:59:04 EEST | Perussuomalaisten eduskuntaryhmä | Tiedote
Veronmaksajien rahoittaman tutkimuksen ja kehityksen on tuotettava hyötyä kansalaisille ja kuluttajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että tutkimustulosten jalostaminen arkea parantaviksi tuotteiksi ja palveluiksi tarvitsee tuekseen myös innovaatiorahoitusta. Eduskunnan käsittelyssä oleva lakimuutos vahvistaa tätä yhteyttä.
– Tutkimuksen hyödyn pitää lopulta näkyä ihmisten elämässä eli parempina palveluina, toimivampina tuotteina ja suomalaisina työpaikkoina. Siksi tutkimuksen ja kehityksen rinnalla on huomioitava myös I eli innovaatiot, edustaja Koskela toteaa.
Tutkimustuloksen matka tutkijan pöydältä kuluttajan käyttöön ei tapahdu itsestään. Kansanedustaja Koskela peräänkuuluttaakin kaupallistamista, tuotteiden kehittämistä ja investointeja, jotta uusi osaaminen saadaan palvelemaan ihmisten tarpeita.
Tutkimustuloksista hyötyä ihmisten arkeen
Kansanedustaja Koskelan mukaan tutkimuspanostusten rinnalla on vahvistettava edellytyksiä hyödyntää tutkimuksen tuloksia Suomessa. Innovaatiot yhdistävät uuden tiedon käytännön tarpeisiin.
– Kansalainen hyötyy siitä, että tutkimuksen avulla syntyy esimerkiksi parempia hoitomenetelmiä, energiaa säästäviä ratkaisuja tai sujuvampia palveluja. Lupaavat tulokset on saatava eteenpäin, jotta ne päätyvät myös ihmisten käyttöön, edustaja Koskela sanoo
Samalla onnistunut kaupallistaminen voi synnyttää Suomeen yritystoimintaa, tuotantoa ja verotuloja.
– Suomalaisten maksaman tutkimuksen hedelmistä pitää päästä nauttimaan myös Suomessa. Meidän on huolehdittava siitä, että yrityksillä on edellytykset kasvaa, investoida ja työllistää täällä.
Innovaatiorahoituksen osuus on pieni mutta tärkeä
Eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen mukaan T&K-rahoituksen tavoitteeseen voitaisiin sisällyttää enintään 50 miljoonaa euroa innovaatiorahoitusta, joka ei täytä varsinaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmää.
Vuoden 2027 noin 3,41 miljardin euron kokonaisuudesta osuus olisi noin 1,5 prosenttia. Varsinaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan jäisi siten edelleen noin 98,5 prosenttia rahoituksesta. Valtion rahoituksen tavoite, 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030, säilyisi.
– Kyse on pienestä mutta tarpeellisesta muutoksesta. Pienellä osalla rahoituksesta voidaan auttaa lupaavia tutkimustuloksia kohti tuotteita ja palveluja, joista kansalaiset ja kuluttajat hyötyvät, Koskela huomauttaa.
Myös perustutkimuksella on arvokas paikkansa
Kansanedustaja Koskela muistuttaa, ettei kaiken tutkimuksen hyötyä voi kuitenkaan arvioida välittömän kaupallisen menestyksen perusteella. Perustutkimus rakentaa pohjaa myös tuleville läpimurroille.
– Perustutkimusta tarvitaan, ja sen arvo tunnustetaan. Samalla meidän on huolehdittava polusta, jota pitkin uusi tieto muuttuu ihmisten hyvinvoinniksi. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot kuuluvat samaan ketjuun, jonka päässä ovat kansalainen ja kuluttaja.
Yhteyshenkilöt
Jari KoskelaKansanedustajaPerussuomalaisten eduskuntaryhmä
Puh:094323120jari.koskela@eduskunta.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme