Vihreiden Hopsu pettynyt matkailijaveron torppaamiseen: ”Miksi hylätä toimiva keino saada kunnille lisätuloja turismin kustannuksiin?”

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi tiistaina, ettei hallitus päässyt yhteisymmärrykseen matkailijaveroa koskevasta esityksestä eikä laki etene eduskuntaan tällä hallituskaudella. Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on tulokseen pettynyt.

– Hallitus päätti itse viedä matkailijaveroa eteenpäin, ja valmistelu oli jo pitkällä. Nyt hanke kaatuu hallituksen sisäiseen erimielisyyteen. Onko hallituksen yhteistyö nyt niin jumissa, että yleishyödyllisiin ja järkevien esitystenkään yksityiskohdista ei pystytä enää sopimaan, Hopsu ihmettelee.

Hopsu jätti joulukuussa 2025 toimenpidealoitteen, jossa vaadittiin matkailijamaksun mahdollistamista niissä kunnissa, jotka haluavat ottaa sen käyttöön.

– Matkailu tuo Suomeen kaivattuja tuloja ja työpaikkoja, mutta samalla se kuormittaa myös infrastruktuuria, luontoa ja paikallisyhteisöjä. Lapissa huippusesongit näkyvät jätehuollossa, liikenteessä ja asumisessa. Ei ole järkevää jättää kasvavan matkailun kustannuksia vain paikallisten veronmaksajien maksettaviksi, kun toimiva kansainvälinen ja yleisesti hyväksytty rahoituskeino on olemassa, Hopsu sanoo.

Hopsu muistuttaa, että Euroopasta tuttu matkailijamaksu on usein vain muutaman euron lisä yöpymiseen. Esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Islannissa maksu kerätään majoitusyötä kohti, Norja taas on päättänyt antaa halukkaille kunnille oikeuden periä matkailijaveroa. Italiassa maksun käyttötarkoitukseksi on määritelty kunnan kulttuuri-, ympäristö- ja muiden julkisten palveluiden tukeminen.

– Ehdottamassani mallissa kukaan ei pakottaisi kuntia ottamaan maksua käyttöön. Kyse on siitä, että ne kunnat, saisivat itse päättää maksun keräämisestä ja tulojen kohdennuksesta, Hopsu sanoo.

Hopsun mukaan hyöty ei rajoittuisi Lappiin. Aloitteessa arvioitiin, että esimerkiksi Helsingissä jo yhden euron maksu ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä voisi tuoda kaupungille lähes 2,2 miljoonan euron lisätulon.

– Monet suosituimmista matkailukohteista, kuten Suomenlinna, ovat maksuttomia, mutta niiden ylläpito ja korjausvelka eivät ole ilmaisia. Kulttuuriin ja kulttuuriperintöön satsaaminen voisi olla yksi matkailumaksun tuottojen kohde. Kulttuuritarjonta myös puolestaan pitää yllä matkailijoiden kiinnostusta Suomeen. Saamelaisalueella tuotoilla voisi tukea saamelaisten oikeuksien toteutumista matkailun kasvaessa perinteisten elinkeinojen rinnalla.

– Vihreät ajavat jatkossakin kunnille oikeutta kerätä matkailijamaksua. Jos tämä hallitus ei siihen pysty, seuraavan hallituksen kannattaa viedä maksumahdollisuus maaliin, Hopsu vaatii.