Suomesta datatalouden banaanivaltio vai teknologian suurvalta?

Datakeskukset ovat tekoälyn ja digitaalisten palveluiden perusinfrastruktuuria. Euroopan oma laskentakapasiteetti ja infrastruktuuri ovat välttämättömiä, jotta eurooppalaiset yritykset voivat kehittää kilpailukykyisiä tekoälyratkaisuja ja Eurooppa hallita paremmin omaa teknologista tulevaisuuttaan.

“Eurooppa tarvitsee omat datakeskuksensa, kun haluamme kehittää omia tekoälyratkaisuja. Eurooppalaisia vaihtoehtoja yhdysvaltalaisille ja kiinalaisille datakeskuksille on. Ne myös jättävät tuotekehityksestä sekä tuotannosta syntyvät tuotot ja veroeurot Suomeen ja Eurooppaan”, Salla sanoo. 

Salla näkee, ettei Suomen pidä tavoitella datakeskuksinvestointeja hinnalla millä hyvänsä. Hänen mukaansa investointien on vahvistettava Suomen ja Euroopan omaa teknologista osaamista, kapasiteettia ja kilpailukykyä.

“Yhdysvaltalainen yritys ei tee Euroopassa korkean lisäarvon tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa, josta hyötyisimme muuten kuin näiden tuotteiden ostajina. Siitä on turha edes puhua”, Salla sanoo.

Salla muistuttaa Suomen maa- ja energiavarojen olevan strategisia resursseja. Hänen mukaansa keskeinen kysymys ei ole se, pitäisikö Suomen houkutella datakeskusinvestointeja, vaan millaiset investoinnit palvelevat parhaiten Suomea ja Eurooppaa.

“Suomella on datakeskuksille hyvät edellytykset. Meillä on viileä ilmasto, vähähiilinen sähkö, vakaa toimintaympäristö ja vahva digitaalinen osaaminen. Näiden resurssien arvo kasvaa, kun tekoälylaskennan ja datakeskusten kapasiteetin kysyntä kiihtyy”, Salla sanoo.

Tavoitteena ei ole sulkea Suomea globaaleilta investoinneilta, vaan varmistaa, että Suomella ja Euroopalla on kapasiteettia, pääomaa ja teknologiaa olla mukana kansainvälisessä kilpailussa.

“Datakeskukset ovat strategista infrastruktuuria, jotka tukevat tekoälyä, pilvipalveluita, julkisia palveluita, teollisuuden kilpailukykyä ja kansallista turvallisuutta. Päätökset siitä, minne nämä laitokset rakennetaan, kuka niitä hallitsee ja kenen teknologiaa ne tukevat, muokkaavat Euroopan digitaalista itsemääräämisoikeutta vuosikymmenten ajan”, Salla sanoo.

Euroopassa toimii useita vaihtoehtoisia palveluntarjoajia, jotka etsivät nyt investointikohteita ja maa-alaa datakeskuksilleen. Pilvipalveluyhtiöt, kuten OVHcloud ja Scaleway, sekä infrastruktuurioperaattorit, kuten Verne ja Data4, tarjoavat eurooppalaista kapasiteettia. Myös saksalainen STACKIT kehittää eurooppalaisia pilvipalveluita. Eurooppalaiset infrastruktuurisijoittajat, kuten Ardian, EQT ja InfraVia, auttavat rahoittamaan suuria hankkeita.

“Suomen pitää olla aktiivinen ja houkutella eurooppalaisia ja luotettavien kumppanimaiden toimijoita investoimaan tänne. Eurooppalaisilla vaihtoehdoilla varmistamme, että investointien hyödyt jäävät Eurooppaan eivätkä valu suoraan Yhdysvaltoihin tai Kiinaan”, Salla sanoo.

Salla muistuttaa, ettei Suomen tarvitse valita investointien houkuttelemisen ja eurooppalaisen itsemääräämisoikeuden vahvistamisen väliltä.