YTK esittää: opiskelijat ja työttömät jäseniksi, kassoille isompi rooli työllistämisessä

Suomen suurin työttömyyskassa, yli puolen miljoonan jäsenen YTK haluaa nykyaikaistaa työttömyysturvaa ja kassoja koskevaa lainsäädäntöä. Nykyiset rakenteet luovat epävarmuutta työllistymiseen ja estävät kassoja toimimasta tehokkaana siltana uuteen työhön. 

”Työelämä on jo muuttunut. Työnhakuprosessit ovat pitkiä ja työläitä, ja toisaalta moninaiset työurat ovat lisääntyneet. Lainsäädännön on vastattava nykytilaan ja tuettava työllistymistä ja osaamisen kehittämistä”, sanoo YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen.   

YTK:n eduskuntavaalitavoitteet: 

1. Kassaan liittyminen ja työllisyyspalvelut mahdollisiksi myös työttömänä ja opiskelijana 

Mikä muuttuisi? 
Kassaan liittymisen tulisi olla mahdollista myös opiskelijoille ja työttömille ilman voimassa olevaa työsuhdetta. Nykyisen lainsäädännön mukaan työttömyyskassaan voi liittyä vain työssä ollessa.  
 
Muutokselle on myös jäsenten tuki: tuoreessa kyselytutkimuksessa opiskelijoiden liittymistä kannatti yli puolet jäsenistä ja työttömien liittymisellekin oli selvästi enemmän kannattajia kuin vastustajia.* 

Miksi tämä tavoite?  
Valmistuvat opiskelijat ja työttömät työnhakijat pääsisivät hyödyntämään kassan työllistymistä tukevia palveluita jo ennen ensimmäistä työpaikkaa tai työpaikkojen välissä. Työttömyysturvan työssäoloehto säilyisi kuitenkin päivärahan edellytyksenä, eikä kassaa voisi vaihtaa työttömyyden aikana.  
 
Paljonko muutos maksaisi? 
Uudistus olisi valtiolle kustannusneutraali.  
 

2. Sujuvuutta työllistymiseen ja jatkuvuutta turvaan 

Mikä muuttuisi? 

• Ansioturvan tulisi olla ennakoitavaa ja kannustavaa. Porrastuksen ensimmäistä porrasta tulee myöhentää ja loiventaa, eikä ansioturvaan tule kohdistaa lisäleikkauksia vaalikaudella 2027–2031. 

• YTK tavoittelee sujuvampaa sivutoimista yrittäjyyttä ja opiskelua. Yritystoiminnan työllistävyyden arviointiprosessi on uudistettava säännölliseksi siten, että se vaikuttaa vain tulevaan etuuteen, ei takautuvasti.  

Miksi nämä tavoitteet? 

Ansioturvan tulee taata toimeentulo ilman kohtuutonta epävarmuutta.  

Epävarmuus etuuden takautuvasta menettämisestä ei saa estää työnhakijaa kokeilemasta yrittäjyyttä tai aloittamasta koulutusta. 

3. Työttömyyskassoista silta seuraavaan työpaikkaan 

Mikä muuttuisi?  
Kassojen tarjoamat työllistymisen tuen palvelut tulee pystyä sisällyttämään kuntien työllistymissuunnitelmiin järjestelmällisesti ja velvoittavasti. 
Kassojen ja työnantajien välinen yhteistyö on mahdollistettava lainsäädännössä, jotta kassat voivat välittää avoimia ja piilossa olevia työpaikkoja suoraan laajalle jäsenkunnalleen. 
 
Miksi tämä tavoite? 
Kassojen työllisyyspalvelut auttavat jo nyt jäseniä työllistymään. Päällekkäisiä toimintoja kassojen ja kuntien työllistämistoimenpiteiden tulisi välttää. Kassojen aktiivisempi yhteistyö työnantajien kanssa toisi piilotyöpaikat nopeammin esille ja parantaisi työllisyyttä. 

 
4. Tekoäly ja digitaaliset palvelut tehostamaan etuuskäsittelyä 

Mikä muuttuisi? 
Lainsäädännön on mahdollistettava tekoälyn hyödyntäminen päätöksenteossa ja hallintomenettelyissä selkeän kansallisen tulkinnan pohjalta. Tarvitsemme julkisiin tehtäviin yhteiset, ennustettavat pelisäännöt. Työttömyyskassat on myös huomioitava julkisen sektorin turvallisen tekoälyalustan kehityksessä, jotta kaikkien toimijoiden ei tarvitse rakentaa järjestelmiä yksin. 
 
Miksi tämä tavoite? 
Tekoälyä tulee voida käyttää selkeiden pelisääntöjen ja yhtenäisen infran avulla. 
 
Tutustu tavoitteisiin tarkemmin: ytkpalvelut.fi/vaalitavoitteet  

*YTK Jäsenpulssi, 10/2026. Vastaajista 51,6 % kannatti kassaan liittymistä opiskelijana. Lisäksi 39,4 % kannatti kassaan liittymistä työttömänä, mikä oli enemmän kuin vastustajia (24,5 %). Kyselyyn vastasi yli 14 000 YTK:n jäsentä.