Oma Hämeen valtionrahoituksen ennuste paranee vuosille 2028–2029 – talouden tasapainottaminen edellyttää edelleen uusia toimia

Valtiovarainministeriön uuden laskelman mukaan Oma Hämeen valtionrahoitus on vuonna 2027 noin 835 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2026.

Vuoden 2027 rahoitus pienenee alkusyksystä julkaistuun laskelmaan verrattuna 0,31 miljoonaa euroa. Sen sijaan vuosien 2028 ja 2029 rahoitusennusteet paranevat aiemmista arvioista. Muutos on myönteinen, mutta se ei poista hyvinvointialueen merkittäviä taloudellisia haasteita ja tarvetta uusiin talouden tasapainottamistoimenpiteisiin. 

Valtiovarainministeriö julkaisi torstaina 22.10. päivitetyn hyvinvointialueiden vuoden 2027 rahoituslaskelman sekä rahoituksen painelaskelman vuosille 2028–2031. 

Oma Hämeen rahoitus uuden laskelman mukaan: 

• 2027: 835 miljoonaa euroa, muutos aiempaan laskelmaan −0,31 miljoonaa euroa 

• 2028: 857 miljoonaa euroa, muutos aiempaan laskelmaan +13,05 miljoonaa euroa 

• 2029: 888 miljoonaa euroa, muutos aiempaan painelaskelmaan +28,55 miljoonaa euroa 

Vuosien 2028 ja 2029 luvut ovat ennusteita, jotka tarkentuvat tulevien rahoituslaskelmien yhteydessä. Erityisesti vuoden 2029 rahoitusarvio voi muuttua keväällä 2027, kun vuoden 2026 diagnoositiedot on toimitettu helmikuun loppuun mennessä, ja ne huomioidaan rahoituksen laskennassa. Myös tuleva hallitusohjelma voi vaikuttaa vuoden 2029 rahoitukseen.

Uusi rahoituslaskelma parantaa vuosien 2028 ja 2029 rahoitusnäkymiä, mutta vuoden 2027 tilanne säilyy haastavana. Rahoitusennusteen parantuminen ei yksin ratkaise hyvinvointialueen taloudellisia haasteita. Alijäämien kattaminen vuoden 2029 loppuun mennessä edellyttää jo päätettyjen toimenpiteiden toteuttamista sekä uusien säästötoimenpiteiden valmistelua. Mitä myöhemmäksi tarvittavia toimenpiteitä siirretään, sitä vaikeammaksi alijäämien kattaminen määräajassa muodostuu. 

– Rahoitusennusteen paraneminen on myönteinen asia, mutta sen merkitystä on tarkasteltava suhteessa hyvinvointialueen kokonaistalouteen. Vuoden 2027 taloustilanne on edelleen erittäin vaikea, ja myös kuluvan vuoden tulos vaikuttaa siihen, kuinka paljon alijäämiä meidän on katettava tulevina vuosina. Tarvitsemme edelleen uusia talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Haluan kuitenkin kiittää kirjaamistyötä tehneitä ammattilaisia ja tietojohtamisen henkilöstöä, joiden työ vaikuttaa rahoituksen perusteena olevien tietojen laatuun, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen. 

Rahoitusarvioiden toistuvat ja osin merkittävät muutokset vaikeuttavat hyvinvointialueen monivuotista talous- ja palvelusuunnittelua. Nyt julkaistujen ennusteiden perusteella vuosien 2028 ja 2029 rahoitusasema näyttää kevään laskelmia paremmalta, mutta ennusteisiin liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta. 

– Rahoitusennusteen parantuminen antaa hieman enemmän liikkumavaraa tulevien vuosien taloussuunnitteluun, mutta muutos ei ole käänteentekevä. Vuoden 2027 rahoitus ei parantunut, ja alijäämien kattamiseen käytettävissä oleva aika on lyhyt. Erityisesti vuoden 2029 rahoitusarvioon liittyy merkittävää epävarmuutta, minkä vuoksi talouden tasapainottamista ei voida rakentaa ennustetun lisärahoituksen varaan. Rahoituksen ennakoitavuus on keskeinen edellytys pitkäjänteiselle talouden ja palveluiden suunnittelulle, sanoo rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen. 

Valtionrahoituksen määrä tarkentuu vuosittain 

Hyvinvointialueiden valtionrahoitus määräytyy useiden laskennallisten tekijöiden perusteella. Rahoitukseen vaikuttavat muun muassa väestön palvelutarvetta kuvaavat tekijät, valtakunnallinen rahoitustaso, rahoituksen jälkikäteistarkistus, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin sekä siirtymätasaus. 

Rahoituslaskelmien muutokset voivat johtua sekä valtakunnallisen rahoituksen tarkentumisesta että hyvinvointialueiden välisen rahoituksen jakautumisen muutoksista. Erityisesti palvelutarvetta kuvaavien tietojen päivittyminen voi vaikuttaa alueen tulevien vuosien rahoitukseen merkittävästi. 

Rahoituksen perusteena olevien tietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus ovat hyvinvointialueelle tärkeitä. Erityisesti diagnoositietojen kattava ja asianmukainen kirjaaminen vaikuttaa siihen, kuinka hyvin alueen väestön palvelutarve tulee huomioiduksi valtionrahoituksen laskennassa.