Saharov-palkinto Kansainväliselle rikostuomioistuimelle ja sen henkilöstölle

Parlamentin puhemies Roberta Metsola julkisti vuoden 2026 voittajan istuntosalissa torstaina ja totesi seuraavaa: ”Euroopan unioni on rakennettu monenvälisyyden ja kansainvälisten instituutioiden kunnioitukselle. Myöntämällä Saharov-palkinnon kansainväliselle rikostuomioistuimelle Euroopan parlamentti tunnistaa tuomioistuimen tärkeän kansainvälisen oikeuden puolesta tekemän työn.”

Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) tutkii tapauksia ja tarvittaessa syyttää ja tuomitsee henkilöitä, joita syytetään kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista: kansanmurha, sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan ja hyökkäysrikos.

Rikostuomioistuimella on ratkaiseva rooli maailmanlaajuisessa taistelussa rankaisemattomuuden lopettamiseksi. Se pyrkii kansainvälisen rikosoikeuden nojalla saattamaan syylliset vastuuseen rikoksistaan ja estämään näiden rikosten toistumisen. Se on viimeisen asteen tuomioistuin, joka täydentää kansallisia tuomioistuimia. ICC:n toimintaa säännellään Rooman perussäännöksi kutsutulla kansainvälisellä sopimuksella, ja se on maailman ensimmäinen pysyvä kansainvälinen rikostuomioistuin.

Palkinnolla tehdään tunnetuksi ICC:n toimintaa, johon kuuluvat tutkinnat, syytetoimet, oikeudenkäynnit ja pidätysmääräysten antaminen tai hyväksyminen.

EU:n on suojeltava kansainvälisen oikeuden ja vastuuvelvollisuuden maailmanlaajuisia mekanismeja

Mepit ilmaisivat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanoa sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa maailmassa koskevissa parlamentin vuosikertomuksissa vuodelta 2025 syvän huolensa siitä, että ICC:hen ja sen syyttäjiin, tuomareihin, henkilöstöön ja kumppaneihin on vuodesta 2025 lähtien kohdistunut yhä enemmän uhkia. Lisäksi erityisesti Yhdysvallat on asettanut erilaisia pakotteita. Mepit pitivät niitä vakavina hyökkäyksinä kansainvälistä oikeusjärjestelmää vastaan.

Mepit ovat toistuvasti kehottaneet Euroopan komissiota aktivoimaan ulkomaisen lainsäädännön vaikutukset estävän EU:n säädöksen (”suojautumisasetuksen”), jotta Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa työskenteleviä virkamiehiä voidaan suojella ekstraterritoriaalisilta hyökkäyksiltä ja jotta tuomioistuin voi jatkaa toimintaansa täysin riippumattomasti. Kyseinen säädös suojelee eurooppalaisia toimijoita niiden koosta tai toimialasta riippumatta, sillä se mitätöi kaikkien ulkomaisten lakien perusteella annettujen tuomioistuinratkaisujen vaikutukset EU:ssa. Samalla se antaa mahdollisuuden hakea tuomioistuimessa korvausta vahingoista, jotka ovat aiheutuneet ulkomaisten lakien ekstraterritoriaalisesta soveltamisesta.

Edellä mainituissa mietinnöissä mepit pitivät myönteisenä myös sitä, että EU jatkaa taloudellisen tuen antamista Kansainväliselle rikostuomioistuimelle tilanteessa, jossa kansainvälinen oikeusjärjestelmä on vaikeuksissa.

Kaikki EU:n jäsenmaat ovat Rooman perussäännön osapuolia ja siten velvollisia panemaan täytäntöön Kansainvälisen rikostuomioistuimen päätökset. Mepit korostivatkin, että kasvava piittaamattomuus kansainvälisestä oikeudesta ja kansainvälisiä oikeuslaitoksia koskevien keskustelujen politisoituminen uhkaavat sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen presidentti ja useat tuomarit vierailivat Euroopan parlamentin valiokunnissa vuosina 2025 ja 2026. He kertoivat mepeille, miten Yhdysvaltojen pakotteet vaikuttavat heidän ammatillisiin velvollisuuksiinsa ja yksityiselämäänsä.

Mielipiteenvapauden Saharov-palkinto

Neuvostoliittolaisen fyysikon ja poliittisen toisinajattelijan Andrei Saharovin mukaan nimettymielipiteenvapauden Saharov-palkinto perustettiin vuonna 1988. Parlamentti myöntää palkinnon vuosittain yksittäiselle henkilölle tai organisaatiolle tunnustuksena näiden työstä jollakin seuraavista aloista: ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien, erityisesti sananvapauden, puolustaminen, vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen, kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen, demokratian kehittäminen ja oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen.

Vuoden 2026 Saharov-palkintoseremonia järjestetään joulukuussa Strasbourgissa parlamentin täysistunnon aikana.