Itäiset raja-alueet: EP tukee lisätukea geopoliittisiin haasteisiin

• Korvamerkitään jopa 10 % EU:n rahoitusvälineiden määrärahoista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä
• Koheesioinvestointeja tulee laajentaa digitaaliseen infrastruktuuriin, liikenneyhteyksiin, siviilivalmiuteen, selviytymiskykyyn ja kaksikäyttöinfrastruktuuriin
• Vähintään 150 miljoonaa euroa kohdennettua Interreg-rahoitusta Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön keskeyttämisestä aiheutuneiden tappioiden korvaamiseksi

Torstaina äänin 414 puolesta, 79 vastaan ja 90 tyhjää hyväksytyssä päätöslauselmassa Euroopan parlamentin jäsenet painottivat, että EU:n koheesiopolitiikan tuki itäisille alueille on strateginen investointi koko EU:n turvallisuuteen, selviytymiskykyyn ja tulevaan vaurauteen.

Itäisiä raja-alueita koskeva strategia

Parlamentti kehottaa antamaan itäisille raja-alueille räätälöityä tukea seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2028–2034. He haluavat, että 10 % asiaankuuluvien EU:n välineiden määrärahoista korvamerkitään näille alueille kansallisista ja alueellisista budjettikohdista saatavilla olevien varojen lisäksi.

Meppien mukaan itäisille raja-alueille tarvitaan erityinen lisämääräraha, jossa otetaan huomioon alueiden altistuminen sotaan liittyville hybridi-, väestö-, talous- ja turvallisuuspaineille. Parlamentti ehdottaa myös erillistä yhteisrahoitusmekanismia hankkeille, jotka toteutetaan alueilla, joilla on erityisiä geopoliittisia kustannuksia.

Rajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen

Mepit haluavat erityistä Interreg-rahoitusta, jolla kompensoidaan 150 miljoonan euron menetykset Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön keskeyttämisen vuoksi. Lisäksi mepit haluavat, että itäiset raja-alueet saavat ensisijaisen etulinjan aseman ja että EU:n yhteisrahoitusosuudet ovat jopa 95 % tai 100 % turvallisuuden, häiriönsietokyvyn tai kriittisen infrastruktuurin kannalta ratkaisevan tärkeissä hankkeissa.

Investoinnit turvallisuuteen ja selviytymiskykyyn

Parlamentti on huolissaan itäisiin raja-alueisiin kohdistuvista kasvavista hybridiuhkista, kuten sabotaaseista, kyberhyökkäyksistä, disinformaatiosta, GPS-häirinnästä ja signaalin väärentämisestä, droonihyökkäyksistä, ajelehtivista merimiinoista ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista hyökkäyksistä. Mepit kehottavat komissiota ja jäsenvaltioita sallimaan näiden alueiden investoida vuosien 2028–2034 kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien kautta aloihin, jotka eivät tavallisesti kuulu koheesiopolitiikan piiriin, kuten terveydenhuoltoon, maanteihin, energiaan, kestävään meri- ja digitaaliseen infrastruktuuriin, yhteyksiin, siviilivalmiuteen, selviytymiskykyyn ja kaksikäyttöinfrastruktuuriin.

Taustaa

Äänestys osuu ratkaisevaan ajankohtaan EU:n koheesiopolitiikan tulevan rakenteen kannalta, kun parlamentti viimeistelee kantaansa useisiin vuoden 2027 jälkeisen lainsäädäntöpaketin asiakokonaisuuksiin, mukaan lukien kansallisiin ja alueellisiin kumppanuussuunnitelmiin, Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja koheesiorahastoon, Interreg-rahoitukseen ja muihin mekanismeihin ennen toimielinten välisiä neuvotteluja.

Sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan, muuttoliike, talouden ja kaupan häiriöt, väestön väheneminen ja lisääntyneet turvallisuusriskit ovat vaikuttaneet erityisesti alueisiin yhdeksässä Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan rajanaapureina olevassa jäsenvaltiossa – Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Bulgariassa. Nämä sodasta johtuvat paineet yhdessä pitkäaikaisten rakenteellisten heikkouksien kanssa ovat johtaneet hitaampaan kasvuun, investointien vähenemiseen, väestökatoon, työvoimapulaan ja korkeampiin turvallisuuskustannuksiin.

Lisätietoa

• Aluekehitysvaliokunta 
• Hyväksytty teksti 
• Lainsäädäntötietokanta 
• Mietinnön esittelijä Jack Protas (EPP, PL) 
• EP:n tutkimuspalvelun katsaus aiheeseen (syyskuu 2026)