Lapset hallitukselle: "Vajoamme teidän sontaanne" – Lapsen ääni -selvitys kertoo leikkausten painavan joka toisen pienituloisen lapsen elämää

Lapsen ääni -verkkokyselyyn vastanneista lapsista 17 prosenttia kertoo sosiaaliturvaleikkausten vaikuttaneen omaan elämäänsä tai perheeseensä. Heikosti toimeentulevien perheiden lapsista näin sanoo 51 prosenttia, hyvätuloisten lapsista vain kahdeksan prosenttia. 

”Kaikki tulot myös nykyään lähtee toimeentulotuesta niin jopa ne muutamat eurot, mitä kuussa tulee äidille s-bonusta lähtee ensi kuun rahoista niin rahaa ei ole eikä asioita voi ostaa.” 

Peräti 83 prosenttia kaikkein pienituloisimmista kertoi Lapsen ääni -internetpaneelissa taloudellisen tilanteensa heikentyneen viimeisen vuoden aikana, erinomaisesti toimeentulevista näin koki 3 prosenttia.  

Hygieniasta ja lääkkeistä joudutaan tinkimään

Köyhissä perheissä peseytymisestä tingitään, kuukautissuojia tai lääkkeitä ei osteta, lääkäriin ei mennä. 

”En pääse joka päivä suihkuun jos se on liian kallista, ja on harvinaisempaa, että saisin vatsani täyteen, kuin että se olisi tyhjä.” 

"Lääkäriin ei mennä, ellei ole ihan pakko eikä rokotteita voi ottaa." 

"Joskus vaikuttaa niin että en saa esim adhd lääkkeitä koska ne ovat hintavia." 

"Itseä stressaa se, että riittääkö rahat koko kuukauden ajan ruokaan tai esimerkiksi kuukautissuojiin." 

Lapsen ääni -internetpaneelin vastaukset kertovat, että hygieniatuotteiden puute koskettaa kolmeatoista prosenttia pienituloisimmista perheistä. Ongelma korostuu erityisesti 16–17-vuotiailla tytöillä. 

Yli puolet (53 %) heikosti toimeentulevista lapsista tuntee pienituloisuuden takia kateutta. Häpeää tai nolostumista heistä on kokenut useampi kuin joka neljäs (27 %). 

Kaikkein pienituloisimmista perheistä joka neljännellä (25 %) lapsella ei ole varaa riittävään ja säännölliseen ruokaan. Seitsemän prosenttia kertoo, ettei ruokaa aina ole tarpeeksi. 

"Meillä ei aina ole edes lämmintä ruokaa kotona päivisin ja ainoa ruoka jonka saan päivän aikana on koulun ruoka." 

Niukka taloustilanne vähentää harrastamista ja nakertaa hyvinvointia

Hyvätuloisista lapsista 42 prosenttia kokee mielenterveytensä hyvänä, kun huonosti toimeentulevista näin kokee vain vajaa viidennes (18 %). Taloudellinen tilanne kytkeytyy suoraan lapsen onnellisuuden tunteeseen. Hyvin toimeentulevien perheiden lapsista 63 prosenttia kertoo tunteneensa itsensä onnelliseksi, heikosti toimeentulevista vain 35 prosenttia. 

Kaikkein pienituloisimmilla vain joka kolmannella (34 %) on säännöllinen harrastus. Parhaiten toimeentulevilla luku on 80 prosenttia. 

"Myydään kitarani pois koska pitää saata rahaa ostaa ruoka. Lopeta kuntosali koska pitää maksaa tyhmä kallis sähkönsiirto perusmaksu." 

"En harrasta mitään, ei ole paljoa vaatteita, huono puhelin, joka ei toimi kunnolla."

Lapset puhuvat päättäjille suoraan

Kun lapsia pyydettiin kertomaan terveisensä päättäjille, viesteissä oli mukana raivoa. 

"Me vajoamme teidän sontaanne. Ottakaa lapiot käteen ennen kuin hukumme, sillä meidän mukanamme hukkuu koko tulevaisuus." 

"Kaikille ei ole ruokaa kotona, koska leikkaatte vähävaraisilta. Olen nälkäinen lähes joka päivä." 

”Kotona on kylmä, kun sähkö maksaa.” 

Lapsilisän uudistaminen olisi tehokas keino vähentää köyhyyttä

Pienituloisuus aiheuttaa lapsissa huolta ja näköalattomuutta. Seuraukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen. 

”Lasten viesti päättäjille on poikkeuksellisen suora: he kertovat nälästä, häpeästä ja ulkopuolisuudesta. Yksikään lapsi ei saisi joutua kantamaan seurauksia päätöksistä, jotka vaarantavat mahdollisuuden elää normaalia lapsuutta”, toteaa Pelastakaa Lasten kehittämispäällikkö Aino Sarkia. 

Pelastakaa Lapset vaatii hallitusta pikaisesti arvioimaan sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset lapsiin ja perumaan toimet, jotka lisäävät lapsiperheköyhyyttä ja ajavat lapsia syvempään ahdinkoon.  

”Lapsilisää on uudistettava köyhyyden torjunta edellä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen, lapsilisän toimeentulotukileikkurin poistaminen ja lapsilisän maksaminen 18. syntymäpäivään saakka helpottaisivat monien pienituloisissa perheissä elävien lasten tilannetta. Myös yleisen asumistuen pienillä muutoksilla voitaisiin parantaa näiden lasten ja lapsiperheiden tilannetta huomattavasti. Yhteenlaskettuna pelkästään nämä toimet voisivat arviomme mukaan nostaa yli 20 000 lasta köyhyydestä”, sanoo Aino Sarkia. 

Tiedoksi tutkimuksesta

Lapsen ääni 2026 -aineisto kerättiin kahdessa osassa. Verianin väestöedustavassa internetpaneelissa vastauksia saatiin 1 058:lta 9–17-vuotiaalta (7.–28.5.2026). Pelastakaa Lasten verkkokyselyyn vastasi 1 067 lasta ja nuorta ikäryhmässä 12–17 vuotta (27.4.–17.5.2026). Kysely oli saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Sitaatit ovat verkkokyselystä. Pelastakaa Lapset on toteuttanut Lapsen ääni -kyselyn vuodesta 2001 lähtien.