Veronmaksajat VM:n verokartoituksesta: Sopeutukset menosäästöillä – kasvua verorakenteen uudistuksilla

Veronmaksajain Keskusliitto pitää valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoitusta sekä verokartoitusta hyvinä lisinä julkisesta taloudesta käytävään keskusteluun. Velkaantumisen taittaminen edellyttää laajaa tietopohjaa ja pitkäjänteisiä päätöksiä.   

Veronmaksajat kuitenkin torjuu veronkiristykset sopeutuskeinona. Verojen korottamisen sijaan julkisia menoja on hillittävä ja verotoimet suunnattava talouskasvun edistämiseen verotuksen rakennetta muuttamalla. Tulevan hallituksen on sitouduttava julkisen hallinnon uudistamiseen, pitäviin menokehyksiin ja konkreettisiin menosäästöihin. 

– Erilaiset veronkiristykset tyypillisesti heikentävät kansantalouden kasvua. Hintojen noustessa ansiotuloverotuksen indeksitarkistusten tekemättä jättäminen ja eläkkeiden verotuksen korottaminen merkitsevät ostovoiman heikkenemistä. Tämä vaikuttaa talouteen kielteisesti kulutuksen ja säästämisen vähetessä, toimitusjohtaja Jussi Junni linjaa.  

Veronmaksajat pitää valtiovarainministeriön ehdotusta verotuksen kokonaisarvioinnin käynnistämisestä tervetulleena. Suomen kokonaisveroaste on kansainvälisessä vertailussa korkea, minkä vuoksi verotuksen rakenteella on suuri merkitys. Myös tekoäly luo haasteita työmarkkinoille ja verojärjestelmään, jossa valtaosa julkisen talouden rahoituksesta tulee työntekoon raskaasti kohdistuvasta verokiilasta. 

Veronmaksajat näkee mahdollisuuksia verotuksen rakenteen korjaamisessa. Liikenteen verotukseen ehdotettuja rakenteellisia muutoksia voi pitää perusteltuina sekä verotuksen rakenteen että puhtaan siirtymän kannalta. Yleisesti ottaen myös kulutus- ja haittaverot kuitenkin ovat Suomessa korkealla tasolla eikä niissä ole yleistä kiristämisen varaa. 

– Alennettujen arvonlisäverokantojen korotus merkitsisi yleisten elinkustannusten kallistumista, mikä iskee suhteellisesti eniten pieni- ja keskituloisiin. Kulutusverojen korotusten vastapainoksi ansiotulojen verotusta on kevennettävä ostovoiman vahvistamiseksi. Olennaista on, että kokonaisverorasitus ei kasva nykyisestä, Junni sanoo. 

Haitallisimpina toimina valtiovarainministeriön verokartoituksessa Veronmaksajat näkee henkilöiden ja yritysten tuloverotukseen liittyvät kiristykset, koska nämä ovat omiaan pysäyttämään orastavan talouskasvun. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen supistaminen on toimi, joka erittäin todennäköisesti vähentää remontti- sekä kotitalous-, hoiva- ja hoitopalvelujen käyttöä. 

–  Verouudistusten pitää tähdätä siihen, että talous lähtee kasvuun. Työn tekemisestä, osaamisen kartuttamisesta ja yrittäjyydestä pitää jäädä enemmän käteen. Alentamalla ansiotulojen verotusta kaikilla tulotasoilla sekä pienentämällä lisätulosta maksettavia marginaaliveroja luodaan parhaat kannustimet talouskasvulle, Junni toteaa. 

Myös valtiovarainministeriön verokartoituksessa on tunnistettu työn ja yritystoiminnan verotuksen olevan lähtökohtaisesti haitallisempaa. Ministeriö näkee kuitenkin esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristyksen hyvänä tapana lisätä verotuottoja.  

– On hyvin epärealistista olettaa, että yritykset ja omistajat eivät reagoisi osinkoverotuksen muutoksiin vähentämällä osingonjakoa. Tällöin verotuotot eivät kasva tavoitellusti, Junni toteaa. 

Junnin mielestä on syytä edetä kahden viimeisimmän hallituksen viitoittamalla tiellä ja pidättäytyä myös ensi vaalikaudella kiristyksistä pääomatulojen verotuksessa ja yhteisöverotuksessa. Uusien investointien ja työpaikkojen syntyminen edellyttää sitä, että yhteisö- ja pääomatuloverotus pysyy vakaana ja ennakoitavana vaalikausien yli. 

– Yhteisöveron alentamisen vaikutukset näkyvät taloudessa pitkällä aikavälillä. Edestakaisin poukkoilevat ”verojojot” olisivat erittäin haitallisia sekä talouskasvulle että julkiselle taloudelle, Junni päättää.