Käytöstä poistettujen patojen purku etenee Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla

Suomessa on satoja käytöstä poistuneita patoja. Osa niistä on vanhoja mylly- ja sahapatoja, jotkut puolestaan tutkimus- ja mittaustarkoituksiin rakennettuja rakenteita, joille ei enää ole käyttöä. Vesitaloustehtäviä hoitavat elinvoimakeskukset tekevät töitä käytöstä poistettujen patojen poistamiseksi.

Tänä vuonna Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen eteläinen vesistöyksikkö on purkanut kolme käytöstä poistettua mittapatoa: kaksi Janakkalan pohjoisosan metsäalueelta ja yhden Oriveden Siukkolanpurolta. Nyt Sastamalan Suodenniemellä Mouhijärven luusuassa on starttaamassa hanke, jossa poistetaan joen sivu-uomasta pieni pato. Kun se saadaan poistettua, kalat pääsevät kulkemaan säännöstelypadon ohi Mouhijärvelle ja takaisin Mouhijokeen.

– Aikansa palvelleet padot saattavat rumentaa maisemaa, mutta monella kohteella ne myös estävät kalojen kulun ja haittaavat vesistön luonnollista toimintaa, sanoo vesitalousasiantuntija Sanni Manninen Johansen.

Käytöstä poistettujen patojen purku tukee EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita lisätä vapaasti virtaavien vesistöjen määrää ja parantaa vaelluskalojen ja muun vesieliöstön elinolosuhteita.

Pienillä kohteilla voidaan saada nopeasti näkyviä tuloksia

Vanhat, suuret padot ovat työläitä poistettavia aikaa vievien lupa-asioiden, museoarvojen ja vastuukysymysten selvittelyiden vuoksi. Samaan aikaan, kun elinvoimakeskus edistää toisella rintamalla haastavampien patojen poistamista, saadaan helposti näkyviä tuloksia purkamalla pienempiä patoja.

– Pienten käytöstä poistettujen patojen poistaminen on teknisesti helppoa, edullista ja palkitsevaa, toteaa eteläisen vesistöyksikön päällikkö Juha-Pekka Triipponen.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosaston eteläinen vesistöyksikkö vastaa vesitaloustehtävistä Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vesistöyksikön tehtävän sisältävät mm. tulvasuojelua, vesistöjen säännöstelyä, patojen kunnossapitoa ja vesien tilan parantamista.