Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Päijät-Hämeen elinkeinoihin? Uusi tarkastelu kokoaa riskit ja sopeutumiskeinot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Päijät-Hämeen yritysten, toimialojen ja kuntien toimintaympäristössä. Siksi sopeutuminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan myös olennainen osa riskienhallintaa, investointeja sekä kilpailukykyyn panostamista. Ennakoivan toiminnan kustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen. Päijät-Hämeen elinkeinojen ilmastoriskitarkastelu kokoaa yhteen keskeisimmät riskit sekä sopeutumismahdollisuudet.

Sitran tuoreen ennakointikatsauksen mukaan Suomessa on melko hyvä käsitys ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarpeesta, mutta toimeenpano on edelleen hajanaista, lyhytjänteistä ja aliresursoitua. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään yhä voimakkaammin meillä Päijät-Hämeessäkin, vaikka ilmastopäästöt ja luontokato saataisiin tulevaisuudessa kääntymään positiivisemmalle uralle.

Ilmastoriskitarkastelu sekä toimialakohtaiset riskikortit auttavat sopeutumisessa

Päijät-Hämeen elinkeinojen ilmastoriskitarkastelussa kuvataan ilmastonmuutoksen maakunta- ja toimialakohtaisia vaikutuksia sekä elinkeinojen mahdollisuuksia sopeutua niihin. Tarkastelu perustuu uusimpaan kansalliseen tutkimustietoon, muiden maakuntien vastaaviin selvityksiin sekä alueen toimijoiden haastatteluihin. Mukana ovat maatalous, metsätalous, valmistava teollisuus, kuljetusala, energia-ala, vesihuolto, rakennusala, tukku- ja vähittäiskauppa sekä matkailu. Lisäksi tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

Kaikkiin toimialoihin kohdistuu sekä suoria että epäsuoria ilmastoriskejä. Suorat vaikutukset korostuvat erityisesti alkutuotannossa, metsätaloudessa, sekä yleisesti rakennuksissa ja infrastruktuurissa. Esimerkiksi alkutuotannossa ilmastonmuutos näkyy jo sääolojen vaihteluna, kuten kuivuusjaksoina ja rankkasateina. Ääriolosuhteet sekä talvilämpötilojen yhä yleisempi vaihtelu nollan molemmin puolin vaikeuttavat myös kuljetuksia ja lisäävät rakennuksiin ja infrastruktuuriin kohdistuvaa rasitusta. Kesän hellejaksojen yleistyminen ja pidentyminen puolestaan heikentävät työskentelyolosuhteita sekä muuttavat tuotantoprosessien jäähdytys- ja varastointitarpeita.

Suorien vaikutusten ohella ilmastonmuutoksen epäsuorat riskit ovat merkittäviä etenkin yrityksille, joiden toimitusketjut ovat pitkiä. Ilmastonmuutos lisää toimituksiin ja kuljetuksiin liittyvää epävarmuutta sekä vaikuttaa raaka-aineiden ja tuotteiden laatuun. Toisaalta tiukentuvat vastuullisuusvaatimukset edellyttävät liiketoiminnan uudistamista. Vaatimukset ulottuvat vähitellen pienempiin toimijoihinkin, kuten teollisuuden ja rakentamisen alihankkijoihin. Kestävien tuotteiden ja palveluiden tarjoajille voi tulla myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja on hyvä muistaa, että päästöjen vähentäminen on edelleen erittäin tärkeää muutoksen hillitsemiseksi.   

Laajemman riskitarkastelun lisäksi ilmastoriskikortteihin on tiivistetty tietoa maakunnan merkittävimmistä toimialoista: rakentaminen, teollisuus, kuljetukset ja matkailu. Jatkossa keskitymme vielä tarkemmin ruokajärjestelmään kohdistuviin riskeihin ja sopeutumismahdollisuuksiin. Tarkastelu kytkeytyy muuhun maakunnalliseen työhön ruokajärjestelmän uudistamiseksi ja erityisesti lyhyiden ruokaketjujen kehittämiseksi. Lokakuussa pidetään ensimmäinen Pyöreän pöydän keskustelu uudistuvasta ruokajärjestelmästä alueen keskeisten sidosryhmien kanssa.

Tarkastelu on osa Ilmastonmuutoksen sopeutuminen Päijät-Hämeessä (ILMO) -hanketta, mikä on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama. Toteuttajina ovat LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen liitto.