MTK:n Tiirola hallitukselle: Siirtolinjojen hyödyt eivät voi ohittaa maanomistajia

MTK:n metsävaltuuskunnan varsinainen kokous järjestetään 28. lokakuuta Espoon Hanasaaressa. Kokouksen avasi perinteiseen tapaan metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, joka keskittyi erityisesti kuluvan hallituskauden työhön.

Loppusuoralle edennyt hallitus on vienyt monta maanomistajille tärkeää asiaa oikeaan suuntaan. Hallituskauden viimeisiin hetkiin on jäänyt kuitenkin useita asioita, joita ei ole ratkaistu, Tiirola korostaa.

– Hallituksen loppusuora on jäljellä ja isoja asiakokonaisuuksia on pahasti kesken. Ennallistaminen, siirtolinjojen korvausasiat ja harmaan suojelun yleistyminen ovat asioita, joita ei voi siirtää tulevalle hallitukselle. Vaalien läheisyys ei saa johtaa päättäjien vastuun pakoiluun, Tiirola sanoo.

MTK on esittänyt siirtolinjoille viiden prosentin hyödynjakomallia

Tiirola nostaa kiireelliseksi kysymykseksi energiansiirtolinjojen korvaukset. Lunastuslain uudistus oli pitkään toivottu askel kohti parempaa omaisuudensuojaa kohti. Se ei ole kuitenkaan ratkaissut ongelmaa, jossa sähköverkkojen johtoalueet ovat maanomistajan maalla, mutta maanomistaja ei saa osuutta alueella harjoitettavan liiketoiminnan jatkuvasta tuotosta.

Ongelman merkitys kasvaa suurten investointien edetessä ja uusien sähköverkkojen rakentamisen kiihtyessä.  

– Nyt kohistaan datakeskusten ympäristövaikutuksista, vaikka 80 prosenttia vihreän siirtymän hankkeiden maankäytöstä kohdistuu energian siirtoon, jolla tehdään liiketoimintaa käyttörajoitetulla maalla ja maanomistajille jää vain haitat. Tämä vääryys hallituksen pitää korjata.

Tiirola nostaa esille MTK:n esittämän hyödynjakomallin, jossa verkkoyhtiö maksaisi vuosittain johtoalueiden maanomistajille viisi prosenttia sähkönsiirrosta ja -jakelusta keräämistään maksuista. Korvaus jaettaisiin maanomistajille johtoalueiden pinta-alojen suhteessa. Malli ei korvaisi nykyisiä lunastuskorvauksia, vaan vuosittainen korvaus tulisi niiden lisäksi.

Tiirolan mukaan viiden prosentin mallissa korvaus olisi keskimääräisellä johtoaluekilometrillä noin 400 euroa vuodessa.

– Vaikutus sähkön hintaan olisi noin 0,75 senttiä kilowattitunnilta. Poliitikot voisivat halutessaan hyvittää vaikutusta kuluttajille esimerkiksi sähköverotusta alentamalla, Tiirola sanoo.

Ennallistamisesta ei saa tulla harmaata suojelua

Toiseksi suureksi avoimeksi kysymykseksi Tiirola nostaa EU:n ennallistamisasetuksen edellyttämän kansallisen ennallistamissuunnitelma, eli sen, kuinka ennallistamisasetusta Suomessa tulevaisuudessa toteutetaan.

– Ennallistamisesta ei saa tulla prosessia, jossa lasku lähetetään maanomistajalle harmaana suojeluna tai lainsäädännön kiristyksenä piittaamatta kansantalousvaikutuksista. Ei voi syntyä tilannetta, jossa metsä on paperilla maanomistajan, mutta päätösvalta sen käytöstä siirtyy vähitellen muualle, Tiirola sanoo.

Tiirola peräänkuuluttaa hallitukselta kansallista päätöksentekokykyä ennallistamissuunnitelman valmistelussa.

– Pahalta näyttää, jos hallitus ei saa tehtyä kansallisen edun mukaisia päätöksiä, vaan lähtee kysymään komissiolta, millainen ennallistamissuunnitelma Suomessa pitäisi tehdä. Jos näin kävisi, Orpon hallitus vaarantaisi käytännössä omat hyvät saavutuksensa ja hallitusohjelman lupaukset. Suunnitelman perusteet luodaan nyt. Tulevalle hallitukselle ei pidä jättää tilannetta, jossa vaihtoehdot on jo käytännössä rajattu, Tiirola sanoo.

Lue lisää aiheesta: Uusiutuvan energian siirron tuotot valuvat alueiden ulkopuolelle – yksinkertainen malli auttaisi aluetalouksia  - MTK

MTK:n hyödynjakomalli