Arvio datakeskusten rakentamisesta, investoinneista, työllisyysvaikutuksesta ja sähkönkulutuksesta

Datakeskusteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava toimiala, mutta sen kehityksestä ja vaikutuksista ei ole ollut kokonaiskuvaa. Ajantasaisen, kattavan ja luotettavan tiedon kerääminen nuoresta toimialasta ja sen vaikutuksista on haastavaa. Esimerkiksi datakeskushankkeista viestitään julkisuudessa vaihtelevasti, eikä tieto ole kaikilta osin riittävän avointa ja vertailukelpoista.

• Eurot, megawatit ja sähkönkulutus ovat tärkeitä lukuja, mutta ne eivät vielä kerro, mitkä toimialan kehityksen vaikutukset merkitsevät Suomelle kokonaisuutena, kertoo VTT:n osalta hankkeesta vastannut Kirsi Hyytinen.
• Vaikuttavuuden kannalta kiinnostavin kysymys on, millaista uutta liiketoimintaa, innovaatioita ja osaamista datakeskusten ympärille voi tulevina vuosina Suomessa rakentua. Kun vaikutuksia tarkastelemalla voidaan toimialan vaikuttavuutta johtaa niin, että kasvun hyödyt vahvistuvat, ja haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida, Hyytinen jatkaa. 

Selvityksen osana julkaistaan datakeskusalalle suunnattu hyvä hankeviestinnän tapa. Hankeviestinnän tapaa noudattaen toimijat voivat kuvata hankkeiden kokoluokkaa ja vaikutuksia yleistajuisesti, laaja-alaisesti ja johdonmukaisesti ja sitä kautta tuoda avoimuutta datakeskushankkeista käytävään julkiseen keskusteluun.

Parantaakseen toimialan läpinäkyvyyttä Datakeskusteollisuus julkaisee selvityksen yhteydessä myös hankerekisterin, johon kootaan päivittyvä tieto kaikista rakennusluvan saaneista hankkeista, jotka todennäköisimmin ehtivät myös toteutua vuoden 2030 loppuun mennessä.

• Haluamme kasvattaa datakeskuksia koskevan tiedon saatavuutta sekä julkisen keskustelun että poliittisen päätöksenteon pohjaksi, toteaa Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola. – Työmme on alussa, tämä on lähtölaukaus. Haluamme myös itse kyetä tuottamaan arvioita alan kehityksestä vankalta pohjalta, Poikola jatkaa.

Kasvuarvio

Datakeskuskapasiteetin kasvu näkyy kuudella keskeisellä vaikutusalueella: taloudessa ja investoinneissa, työmarkkinoilla, sähköjärjestelmässä, innovaatioissa ja viennissä, ympäristön kestävyydessä sekä paikallisissa yhteisöissä.

Suomen datakeskuskapasiteetin ennakoidaan selvityksen mukaan kasvavan nykyisestä 450 megawatista noin 2000 – 3400 megawattiin vuoden 2030 loppuun mennessä. Datakeskusten sähkönkulutus on tällä hetkellä kahdesta kolmeen prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta ja sen arvioidaan nousevan välille 13 - 23 TWh, joka olisi 12 - 19 % sähkön kokonaiskulutuksesta, kun huomioidaan, että myös muu sähkönkulutus nousee.

Datakeskukset rakentuvat asteittain ja ilmoitettu kapasiteetti saavutetaan vuosien kuluessa. Investointien, työpaikkojen ja sähkönkulutuksen toteuma siis riippuu siitä, kuinka iso osa rakennusluvan saaneiden hankkeiden suunnitellusta kapasiteetista todellisuudessa rakentuu vuoteen 2030 mennessä.

Rahassa luvut tarkoittavat 16,5 - 32 miljardin euron investointeja. Luku ei sisällä datakeskusten IT-laitteita. Rakentamisen aikaiset kumulatiiviset työllisyysvaikutukset ovat 34 000 - 66 000 henkilötyövuotta ja pysyviä työpaikkoja datakeskukset tarjoavat 3500 - 6000 työntekijälle, investointien toteumasta riippuen. Selvityksessä esimerkkitapaukseksi nostetun, datateholtaan sadan megawatin datakeskuksen investointi ilman IT-laitteita olisi 1 - 1,2 miljardia, josta kotimaisille yrityksille tulisi 300 - 480 miljoonaa euroa ja valtiolle verotuloina 146 miljoonaa. Sähköä tällainen datakeskus kuluttaisi noin 0,68 TWh vuodessa. Rakentamisen aikainen työvoiman tarve olisi 2000 - 2500 henkilötyövuotta koko rakennusajalta, ja käytön aikainen 160 - 200 henkilötyövuotta vuosittain.

• Jatkamme nyt käsillä olevan selvityksen valmistuttua työtä kartoittamalla laajemmin datakeskusalan vaikutuksia talouteen, innovaatiotoimintaan ja vientiin, ympäristöön sekä yhteisöihin julkaistavaksi ensi vuoden puolella, Poikola kertoo. - Toimialan vaikuttavuus ei ole vain toiminnan seuraus, vaan myös yksi sen olemassaolon edellytyksistä. Myönteiset vaikutukset tukevat alan toimintaedellytyksiä, kun taas kielteiset vaikutukset heikentävät hyväksyttävyyttä ja sitä kautta hidastavat tai rajoittavat tulevia hankkeita.

Faktalaatikko

Datakeskusteollisuus tarkoittaa yrityksiä, jotka suunnittelevat, rakentavat tai ylläpitävät datakeskuksia Suomessa tai tarjoavat niihin liittyviä tuotteita tai palveluja

Mitä datakeskukset ovat?

Datakeskukset ovat moderneja teollisuuslaitoksia, jotka muodostavat digitaalisen infrastruktuurin fyysisen perustan. Ilman datakeskuksia juuri mikään digitaalinen palvelu ei toimisi. Sen lisäksi datakeskuksista käsin toimii koko joukko palveluita, joita emme edes miellä digitaalisiksi, kuten vaikkapa maksuliikenne tai liikenteenohjaus. Datakeskukset vastaavat yhteiskunnan kasvavaan tarpeeseen käsitellä ja säilyttää tietoa luotettavasti. Suomalainen käyttää päivittäin huomaamattaan kymmeniä datakeskuksia. Niiden varassa toimivat esimerkiksi:

Arjen palvelut: verkkopankki, korttimaksut, viestit ja verkkokaupat
Julkiset palvelut: potilastiedot, verotus ja viranomaisten sähköinen asiointi
Yritysten toiminta: tuotannonohjaus, logistiikka ja tuotekehitys
Tutkimus: tieteellinen laskenta ja sääennusteet
Tekoäly ja pilvipalvelut: tekoälysovellukset, videopuhelut ja muut pilvipalvelut
Viihde: suoratoisto, verkkopelit ja sosiaalinen media.

Lataa selvitys tästä!

Lisätietoja:
Antti 'Jogi' Poikola
Toiminnanjohtaja, Datakeskusteollisuus
+358 44 337 5439
antti.poikola@fdca.fi

Kirsi Hyytinen
erikoistutkija, tutkimustiimin vetäjä VTT Oy
Kirsi.Hyytinen@vtt.fi
+358 40 581 8495

Datakeskusteollisuus (Finnish Data Center Association ry) edustaa yli 380 yritystä datakeskusoperaattoreista, järjestelmätoimittajiin, konsultteihin, aluekehitysyhtiöihin, koulutustarjoajiin sekä suunnittelun ja rakentamisen ammattilaisiin. Toimintaamme ohjaa aina Suomen pitkäaikainen etu. 

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Suomen valtion omistama ja rahoittama, voittoa tavoittelematon soveltavan tutkimuksen tutkimuskeskus ja yritys, joka tuottaa riippumatonta ja puolueetonta tutkimusta, kehittää huipputeknologiaa sekä auttaa yrityksiä ja yhteiskuntaa uudistumaan.