Kanta-Häme nousi hyvinvointialueiden kärkeen HYTE-kertoimessa

Kanta-Häme on noussut Suomen hyvinvointialueiden parhaaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä mittaavassa HYTE-kertoimessa. Valtiovarainministeriön syyskuussa julkistaman hyvinvointialueiden vuoden 2027 rahoituslaskelman tietojen perusteella Kanta-Häme sijoittuu ensimmäiseksi kaikkien 22 hyvinvointialueen joukossa.

Vuonna 2025 Kanta-Häme sijoittui vertailussa seitsemänneksi. Nousu maan kärkeen osoittaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tehty pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia.

– Tulos on hieno tunnustus koko Kanta-Hämeen yhteiselle työlle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi vaikuttavimmista tavoista vahvistaa asukkaiden hyvinvointia ja samalla varmistaa palvelujärjestelmän kestävyyttä tulevaisuudessa, sanoo rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen.

HYTE-kerroin kuvaa hyvinvointialueiden ja kuntien aktiivisuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Se perustuu yhteensä 11 prosessi- ja tulosindikaattoriin ja jokaisen indikaattorin painoarvo on yhtä suuri. Kertoimen arvo esitetään asteikolla 0–100: mitä korkeampi arvo, sitä vahvemmaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuus arvioidaan. Laskelmien mukaan Kanta-Hämeen HYTE-kerroin on 67. Vuonna 2025 Kanta-Hämeen HYTE-kerroin oli 46.

Mittarit kertovat, missä olemme onnistuneet

HYTE-kertoimen tavoitteena on kannustaa hyvinvointialueita ja kuntia pitkäjänteiseen ennaltaehkäisevään työhön. Erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen, tapaturmien vähentämiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseen.

Prosessi-indikaattoreilla mitataan nykytilaa – sitä, miten koordinoidusti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteet sujuvat. Samalla se kuvastaa työhön käytettäviä voimavaroja. Tulosindikaattorit mittaavat laaja-alaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tuloksellisuutta. Ne kuvaavat, missä määrin on saatu aikaan oikeanlaista muutosta ja missä suhteessa tämä tehty työ on kansallisesti asetettuihin tavoitearvoihin sekä muiden hyvinvointialueiden aikaansaannoksiin.

Neljän prosessi-indikaattorin osalta Kanta-Hämeen hyvinvointialueen sijoitus on parantunut ja muutaman indikaattorin osalta ollaan myös Suomen kärkipaikalla.  Tyypin 2 diabetesriskissä olevien elintapaneuvonnassa Kanta-Häme on sijalla 1 ja lastenneuvolan 4-vuotiaiden terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittämisessä sijalla 3.  Tulosindikaattoreiden osalta tuloksekasta työtä on tehty etenkin nuorten tukemisessa (ns. NEET-nuoret eli ei koulutuksessa, työssä tai asevelvollisuutta suorittamassa olevien 18-24-vuotiaiden osuus) ja lonkkamurtumien ehkäisyssä.

Pitkäjänteinen kehittämistyö näkyy tuloksissa

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on viime vuosina panostanut määrätietoisesti HYTE-kertoimen prosessi-indikaattoreihin. Kehittämistyötä on kohdennettu erityisesti puheeksioton vahvistamiseen, riskien tunnistamiseen, systemaattisten palvelupolkujen kehittämiseen, vaikuttavan ohjauksen lisäämiseen sekä kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseen.

Konkreettisina esimerkkeinä voidaan mainita panostukset iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn sekä alkoholinkäytön puheeksioton ja mini-intervention tehostamiseen viime vuosina. Mini-interventio on alkoholin riskikuluttajan lyhyt neuvonta, jota antaa sote-ammattilainen.  Lisäksi ammattilaisten osaamista on vahvistettu, jotta asiakkaat saisivat entistä parempaa tukea elintapamuutoksiin.

Taustalla on myös laaja yhteistyö kuntien, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhteinen tehtävä, jossa myös kunnilla on merkittävä vastuu. Kunnat saavat valtion rahoitusta oman HYTE-kertoimensa perusteella.

Oma Hämeessä nähdään, että ennaltaehkäisevän työn vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä sekä asukkaiden hyvinvoinnissa että palvelujärjestelmän toimivuudessa.

– Pohjimmiltaan kyse on siitä, että asukkaat voivat paremmin. Hyvinvoivat ihmiset tarvitsevat vähemmän palveluja. Siksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti tärkeää, korostaa asiakkuusjohtaja Heli Aalto.

HYTE-kertoimella on myös taloudellista merkitystä

HYTE-kertoimen merkitys hyvinvointialueiden rahoituksessa on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2027 HYTE-kertoimen perusteella jaetaan 1,5 prosenttia hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksesta, noin 405 miljoonaa euroa. Kanta-Hämeen parantunut HYTE-kerroin osuus Oma Hämeen vuoden 2027 rahoitukseen on 17,1 M€.

Jaettava rahoitus on osa valtion yleiskatteellista rahoitusta hyvinvointialueille. Mitä parempi HYTE-kertoimen tulos on, sitä suurempi osuus asukasta kohden yksittäiselle hyvinvointialueelle kohdentuu alueiden yhteisestä hyte-rahoituksesta. Kilpailu hyvistä tuloksista on hyvinvointialueiden välillä kovaa, sillä kaikki alueet kehittävät aktiivisesti omaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtään. Samaan aikaan HYTE-kertoimen painoarvon valtion rahoituksessa ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina entisestään.

Vaikka Kanta-Häme nousi nyt valtakunnalliseen kärkeen, työ ei ole valmis.

– Tämä tulos kannustaa jatkamaan määrätietoista kehittämistyötä. Hyvät tulokset syntyvät toimivista palveluista, sujuvista prosesseista, laadukkaasta kirjaamisesta ja ennen kaikkea pitkäjänteisestä yhteistyöstä yli organisaatiorajojen, sanoo Heli Aalto.

Hyte-kertoimen raportti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla