KokoOma-hanke toi pysyviä uudistuksia lastensuojeluun Kanta-Hämeessä

Syksyllä 2024 käynnistyneen KokoOma-hankkeen merkittävimpiä saavutuksia on vertaisuuden ja kokemusasiantuntijatoiminnan vakiinnuttaminen osaksi lastensuojelua Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Toiminnalle on luotu yhteiset periaatteet, ja esimerkiksi kokemusasiantuntijatoiminnan jatkosta vastaa kaksi Oma Hämeen vakituisesta henkilöstöstä nimettyä koordinaattoria yhdessä johdon kanssa. 

Yhteiset periaatteet määrittelevät muun muassa, millaisiin tehtäviin kokemusasiantuntijat voivat osallistua, millaiseen palkkioon he ovat oikeutettuja ja millaista tukea he voivat saada henkilöstöltä toimeksiannoissa työskentelyyn. Kokemusasiantuntijat voivat myös päättää olla ottamatta vastaan palkkiota. 

– Erityisen merkittävää on ollut se, että olemme kehittäneet lastensuojelua yhdessä henkilöstön kanssa alusta lähtien. Uusien käytäntöjen vakiinnuttaminen ei olisi onnistunut, jos henkilöstö olisi otettu mukaan vasta hankkeen loppuvaiheessa, projektipäällikkö Tuukka Pajuniemi sanoo. 

Kokemusasiantuntijat tukevat nuoria ja arvioivat palveluja 

Kanta-Hämeessä aloitettiin kesällä 2026 sijaishuoltoyksiköiden kummitoiminta. Siinä kokemusasiantuntijanuoret vierailevat pareittain yksiköissä ja viettävät aikaa sijoitettujen nuorten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa ja yhteisöllisyyttä sekä osoittaa, että vaikeistakin elämäntilanteista voi selviytyä. Kummitoiminta on käynnistynyt jo kolmessa Oma Hämeen neljästä omasta sijaishuoltoyksiköstä. 

Lisäksi kokemusasiantuntijanuoria ja työntekijöitä on koulutettu VALTTI-vertaisarviointiin, jossa nuoret osallistuvat sijaishuoltoyksiköiden toiminnan arviointiin. Arviointi on osa lastensuojelun omavalvontaa. Ensimmäinen arviointi toteutetaan Mäkikujan perhetukikeskuksen Apila-osastolla loppusyksyllä 2026, ja vertaisarvioinnista tulee säännöllinen käytäntö kaikkien Oma Hämeen sijaishuoltoyksiköiden toiminnan arvioinnissa. 

Hankkeessa on myös luotu yhteiset käytännöt nuorten ja vanhempien vertaistukihenkilötoiminnalle sekä käynnistetty perhehoidon kehittäjäryhmä. Vanhempien oman kehittäjäryhmän toiminta alkaa marraskuussa. 

Vertaistukea asiakkaille, vertaisoppimista ammattilaisille 

Hankkeessa on kehitetty ja kokeiltu uusia vertaisryhmiä sekä koulutettu henkilöstöä niiden ohjaamiseen. Yksi esimerkki on kokemustaustaisten vanhempien järjestämä Juttutupa, jota on vakiinnutettu osaksi sijaishuoltoyksiköiden arkea. Vertaisryhmissä asiakkaat ja perheet voivat jakaa kokemuksiaan, saada tukea samankaltaisissa elämäntilanteissa olevilta sekä kohdata esimerkiksi vertaisohjaajana toimivan kokemusasiantuntijan. 

Myös ammattilaisille on kehitetty uusi vertaisoppimisen toimintamalli, joka jatkuu hankkeen päätyttyä. Sen avulla työntekijät voivat käsitellä yhdessä lastensuojelutyön eettisiä ja monialaisia kysymyksiä, jakaa osaamistaan ja oppia toisiltaan. Osaan toimintamallin kokeiluista on osallistunut myös kokemusasiantuntijoita. 

Vertaisoppimisella pyritään vahvistamaan henkilöstön osaamista, työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä edistämään asiakkaiden yhdenvertaista palvelua. 

Henkilöstön arviot palvelujen kehittymisestä paranivat 

Hankkeen aikana henkilöstöltä kysyttiin, miten asiakkaille tarjottavat palvelut olivat heidän mielestään kehittyneet hankkeen toimenpiteiden aikana. 

Arviot paranivat hankkeen edetessä. Keväällä 2025 keskiarvo oli 3,04 asteikolla 1–6. Keväällä 2026 se oli noussut 3,69:ään ja syksyllä 2026 jo 4,79:ään. 

Hankkeen koettiin myös lisänneen ymmärrystä kokemusasiantuntijuudesta. Hankkeen palautekyselyssä 68 vastaajaa 78:sta eli noin 87 prosenttia arvioi kehittämistyön lisänneen ymmärrystään lastensuojelun kokemusasiantuntijuudesta ja sen mahdollisuuksista hyvin tai erittäin hyvin. 

– Uskon tulosten kertovan osaltaan siitä, että hanke on saavuttanut tavoitteitaan. Kokemustaustaisella hanketyöntekijällä on ollut tässä tärkeä rooli. Hän on kohdannut henkilöstöä niin ryhmissä kuin kahden kesken, mikä on voinut lisätä ymmärrystä kokemusasiantuntijuudesta. Olemme ottaneet askeleen kohti tilannetta, jossa kokemustiedolla olisi entistä tasavertaisempi asema ammatillisen ja tutkitun tiedon rinnalla, Pajuniemi arvioi. 

Kokemusten jakaminen voi auttaa vaikeassa elämäntilanteessa 

Oma Hämeen ensimmäisenä työsuhteisena kokemustaustaisena työntekijänä toiminut Jaana Litokorpi on tuonut KokoOma-hankkeeseen, hankkeen kokeiluihin ja toimintamallien kehittämiseen omia kokemuksiaan lastensuojelun asiakkaan vanhempana. Hänen työnsä on osoittanut, millainen merkitys kokemusten jakamisella voi olla niin ammattilaisille kuin asiakkaillekin. 

Litokorpi sai koskettavaa palautetta vanhemmalta, jota hän oli tukenut tämän lapsen huostaanoton jälkeen: 

”Halusin kiittää sinua ajatuksistasi ja sanoistasi. Ne ovat merkinneet minulle todella paljon, ja auttaneet minua eteenpäin. Alussa olin aivan hukassa, eikä ollut mitään hajua, mistä suunnasta sitä huostaanoton tuomaa tunnetta olisi pitänyt lähestyä. Olen saanut sinun sanoista voimaa, uusia näkökulmia ja uskoa siihen, että kaikki järjestyy. Tällä hetkellä kaikki tuntuu olevan ihan hyvin. Nuori voi hyvin ja sen suhteen voi itsekin olla rentoutuneempi. Kiitos siitä, että olet jakanut kokemustasi ja kulkenut hetken matkaa rinnalla. Arvostan sitä suuresti.” 

Palaute yllätti Litokorven, sillä heidän yhteinen työskentelynsä oli ollut suhteellisen lyhytaikaista. 

– Jäin pohtimaan, miten paljon sanoilla, avoimuudella ja rehellisyydellä voikaan olla toiselle merkitystä, Litokorpi sanoo. 

Vaikka KokoOma-hanke päättyy, sen aikana aloitettu työ jatkuu. Yhteiset käytännöt ja nimetyt vastuuhenkilöt luovat pohjan sille, että asiakkaiden ja perheiden kokemuksia voidaan hyödyntää entistä järjestelmällisemmin Oma Hämeen lastensuojelussa ja sen kehittämisessä. 

KokoOma-hanke eli Kokemus innovaatioiksi Kanta-Hämeen lastensuojelussa toteutettiin 1.9.2024–31.10.2026. Hanke sai Euroopan Sosiaalirahaston ESR+-rahoitusta, ja Oma Hämeen omarahoitusosuus oli 20 prosenttia.

“Voin olla sellainen turvallinen ihminen, jota omassa nuoruudessani ei ollut” - Oma Häme 

KokoOma-hanke rakentaa lastensuojelun osallisuutta uudella tavalla Kanta-Hämeessä – mukana myös kokemusasiantuntija - Oma Häme