​​Puulan, Kivijärven ja Joroisvirran reitin padotus ja juoksutusselvityksissä on kartoitettu ilmastomuutoksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia niihin varautumiseksi​

Säännöstelyjen vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle 

Kangasniemen ja Hirvensalmen alueella sijaitseva Puula ja siihen liittyvät Liekune ja Ryökäsvesi muodostavat Mäntyharjun reitin merkittävimmän säännöstellyn järvialtaan ja sen säännöstelyn vaikutukset ulottuvat alapuoliselta Vahvajärveltä aina Vuohijärvelle saakka. Järveä säännöstellään Hirvensalmella sijaitsevalla Kissakosken voimalaitoksella.  

Kannonkosken, Kivijärven ja Kinnulan kuntien alueella sijaitsevan Kivijärven säännöstelyä hoidetaan Hilmon voimalaitoksen ja Potmonkosken patojen kautta tapahtuvin juoksutuksin. Säännöstelyn vaikutukset ulottuvat myös Kivijärven alapuolella oleviin Potmonjärveen, Syväjärveen, Pudasjärveen sekä Vuosjärveen ja Muuruejärveen.  

Joroisen ja Pieksämäen alueella sijaitsevaa Maavettä säännöstellään Kiekan kanavassa olevalla voimalaitoksella, jonka lisäksi juoksutuksiin voidaan käyttää järven alkuperäistä purkautumisreittiä eli Vasaralanjokea. Säännöstelyn vaikutukset ulottuvat alapuoliseen Sysmäjärveen ja Paroon. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöjen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin 

Padotus- ja juoksutusselvityksissä arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistöjen vedenkorkeuksiin ja virtaamiin sekä tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallijärjestelmällä simuloitiin erilaisia vaihtoehtoisia säännöstelykäytäntöjä ja Suomen ympäristökeskuksessa kehitettyjen mittareiden avulla arvioitiin niiden vaikutuksia vesiluontoon, virkistyskäyttöön ja taloudellisiin tekijöihin. Tavoitteena oli saavuttaa käsitys siitä, mikä vaihtoehtoisista säännöstelytavoista on kokonaisuutena ajatellen edullisin, kun otetaan huomioon tulva- ja kuivuusriskit, virkistyskäyttö, voimatalous ja vesiluonto. 

Kaikkiin edellä mainittuihin säännöstelylupiin sisältyy ns. kevätkuoppa, jolla sulamisvesille tehdään tilaa alentamalla järvien vedenpintoja kevättalvella. Kevätkuopan tavoitteena on kevättulvien alentaminen sekä vesivoiman tuotannon lisääminen kevättalvella. Ilmaston muuttuessa talven lumimäärät vähenevät ja sulaminen aikaistuu, jolloin kevätalennus ei ole tulvasuojelun kannalta enää tarpeellinen ja aiheuttaa tarpeetonta haittaa virkistyskäytölle ja vesiluonnolle, kun sulamisvesiä ei riitä vedenkorkeuden nostamiseen kevään ja kesän normaaleihin vedenkorkeuksiin. Talven tulovirtaamien kasvaessa kevätkuopan toteuttaminen voi olla ongelmallista myös energiantuotannon näkökulmasta. 

"Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt vesistöissä mm. kevättulvien pienenemisenä ja aikaistumisena sekä kesällä aiempaa alemmaksi laskevina vedenkorkeuksina.  Viime kevät ja alkukesä ovat hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan vesitilanteet voivat tulevaisuudessa kehittyä. Toisaalta myös suuria tulvia voi tulevaisuudessakin esiintyä ja niihin pitää pystyä myös reagoimaan", johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen kertoo  

Selvitykset toimivat pohjana säännöstelylupien muutoksille 

Selvityksissä esitetään suositukset Puulan, Maaveden ja Kivijärven säännöstelyjen muuttamiseksi sekä mahdollisia muita toimenpiteitä tulva- ja kuivuusriskien vähentämiseksi. Suositusten mukaan säännöstelyluvat tulisi muotoilla niin, että ne tarvittaessa joustavat erilaisissa vesitilanteissa sekä mahdollistavat lumen vesiarvon ja vesistöennusteiden huomioon ottamisen. Siksi lupaehtoihin esitetään muutoksia, joiden toteuttaminen edellyttää vesilain mukaisen luvan hakemista Lupa- ja valvontavirastolta. 

Selvitykset ovat hyvin ajankohtaisia ja vastaavat mm. viime keväänä kohdattuihin haasteisiin vesistöjen säännöstelyssä.  Puulalle, Kivijärvelle ja monelle muullekin vesistölle jouduttiin keväällä hakemaan poikkeamislupia säännöstelymääräyksiin, jotta säännöstelyjen järvien vedenkorkeudet saatiin edes kohtuulliselle korkeudelle vähälumisen talven ja kuivan kevään jälkeen, yksikön päällikkö Varpu Rajala kertoo.  

Julkaisuihin voi tutustua tiedotteen linkeistä. 

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus vastaa vesitalouden tehtävistä neljän elinvoimakeskuksen alueella, eli Kaakkois-Suomen, Uudenmaan, Keski-Suomen ja Itä-Suomen elinvoimakeskuksien alueilla (yhteensä 8 maakunta).