Afrikkalainen sikarutto leviää edelleen aktiivisesti – taudin tilannekuva epäselvä

Afrikkalaisen sikaruton torjunnassa on käynnissä kriittinen vaihe. Ruokavirasto kertoi torstaina 29.10. uusista tautilöydöksistä. Löydökset tehtiin ydinalueen ulkopuolella, minkä seurauksena ydinaluetta jälleen laajennettiin noin 11 kilometriä länteen.  

– Tuoreimmat löydökset ovat selvä muistutus siitä, ettei tauti ole kadonnut mihinkään ja että tilannekuva muuttuu jatkuvasti. Tartunnat ovat löytyneet alueilta, joihin afrikkalaisen sikaruton arveltiin kulkeutuvan ensimmäisten tartuntojen tultua ilmi. On kuitenkin hyvä keskustella etenkin siitä, tulisiko rajallisia etsintäresursseja lisätä myös tartuntavyöhykkeen Pyhtään puoleiselle alueelle laajemman tilannekuvan hahmottamiseksi. Tällä hetkellä suurin uhka on, että tauti karkaa lännemmäksi, MTK:n asiantuntija Mari Lukkariniemi korostaa. 

Tauti on pidettävä poissa sikaloista 

Taudin leviämistä rajoitetaan hävittämällä tautiin kuolleet siat maastosta ja pienentämällä villisikakantaa. Bioturvallisuudesta huolehtimista ei voi liikaa korostaa. Virus voi levitä pahimmassa tapauksessa ihmisten, ajoneuvojen, työvälineiden ja muiden tavaroiden mukana kauas nykyisiltä ydinalueilta. Afrikkalainen sikarutto on hyvin kylmänkestävä virus, joka voi säilyä vuosia pakkasessa, joten talven tullessa torjunnan tärkeys vain kasvaa.  

Suomessa afrikkalaista sikaruttoa on todettu luonnonvaraisissa villisioissa Virolahdella, Miehikkälässä, Lappeenrannassa ja Pyhtäällä. Tuotantosikaloissa tautia ei ole todettu.  

– Jos tauti pääsee yhteenkään sikalaan, seuraukset ovat erittäin vakavat suomalaiselle sikataloudelle. Siksi bioturvallisuudesta ja sikaloiden suojaamisesta ei voida tinkiä, Lukkariniemi sanoo. 

Afrikkalaisen sikaruton torjunta on pitkä prosessi, jonka kestoa on vaikea arvioida. Tilanne on ollut raskas Kaakkois-Suomen asukkaille, maa- ja metsätalouden harjoittajille sekä koko sikataloudelle. Uskoa tulevaan on kuitenkin. 

– Torjuntatoimista ei ole varaa hellittää, vaan työtä on jatkettava määrätietoisesti. Jos tilannekuva saadaan kuntoon, villisikakanta hallintaan ja tautiturva sellaiseksi, ettei tauti leviä ihmisten avustamana, on taudin poistaminen Suomesta mahdollista. Viime kuukaudet olemme liikkuneet valitettavasti taudin perässä. 

Villisikojen määrä kasvattaa taudin leviämisen riskiä 

Saalistilastot kertovat, että siellä, missä metsästys on sallittua, metsästäjät ovat lisänneet merkittävästi villisian pyyntiä. MTK:n riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen kiittelee aktiivisten metsästäjien panosta. Leskinen näkee kuitenkin tarpeelliseksi, että riistahallinnon tulisi ottaa entistä aktiivisempi rooli erityisesti lisärajoitusvyöhykkeen metsästyksen koordinoinnissa ja kattavuuden varmistamisessa.  

Villisikakannan raju vähentäminen erityisesti Kymenlaakson ja Länsi-Uudenmaan alueella olisi taudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. 

– Pyhtään seudulta on löydetty kolme vanhaa tautilöydöstä, jotka ovat selvästi erillään Virolahden löydöksistä. Tämä epäselvä tilannekuva on pysäyttänyt kuukausiksi villisikakannan vähentämisen tällä Suomen tiheimmän villisikakannan alueella. MTK esittää vakavasti harkittavaksi Ruokaviraston johdolla toteutettavan, kyttäykseen perustuvan villisikojen poistamisen käynnistämistä Pyhtään puoleisella osalla tartuntavyöhykettä, Leskinen korostaa. 

Saaliista saatavat näytteet nopeuttaisivat merkittävästi uuden tilannetiedon kehittymistä kriittiseltä alueelta. Näytteenottoon löytyy hyvät ohjeet Ruokaviraston verkkosivuilta niin tartuntavyöhykkeen ulkopuolelta saadulle saaliille kuin vyöhykkeen sisäpuolelta löytyneille raadoille. MTK muistuttaa myös yksittäisten villisikahavaintojen merkityksestä. Tuoreet havainnot parantavat tilannekuvaa ja auttavat metsästyksen suuntaamisessa. Kaikki villisikahavainnot kannattaa kirjata villisikahavainnot.fi-järjestelmään.  

Katso myös: 

Ruokaviraston kirjalliset näytteenotto-ohjeet 

Ruokaviraston kuvalliset näytteenotto-ohjeet  

Lisätietoja: 

Mari Lukkariniemi, asiantuntija, MTK, p. +358 40 171 9070 

Timo Leskinen, kenttäjohtaja, riistapolitiikan asiantuntija, MTK, p. +358 40 075 4235