Pohjoiset hyvinvointialueet edellyttävät rakennerauhaa ja vakautta

Alueiden johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteinen viesti on, ettei kasvavaa palvelutarvetta ja rahoituksen epäsuhtaa voida ratkaista loputtomasti henkilöstöä vähentämällä ja palveluverkkoa supistamalla. Pohjoiset hyvinvointialueet ovat uudistaneet toimintaansa ja toteuttaneet mittavia talouden tasapainottamistoimia. Sopeutuksia on kohdistettu muun muassa henkilöstöön, palveluverkkoon, toimitiloihin, ostopalveluihin, hallintoon ja toimintaprosesseihin.

Pohjoisen hyvinvointialueet pitävät tärkeänä nykyisen aluerakenteen säilyttämistä. Palvelujen uudistaminen, tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja toimintatapojen muuttaminen vaativat merkittäviä investointeja, henkilöstöresursseja ja aikaa.

Alueet tarvitsevat vakaan ja ennakoitavan rahoituskehyksen, jotta palveluja voidaan uudistaa pitkäjänteisesti. Rahoitusmallin tulee kannustaa tuottavuuden parantamiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja vaikuttavien toimintatapojen käyttöönottoon. Myös siirtymätasauksen pitkäaikaiset vaikutukset on korjattava.

Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto kokoontui 28.–29. lokakuuta yhteistyöalueen syyspäiville Vuokattiin keskustelemaan alueiden taloudesta, palvelujen uudistamisesta ja yhteistyön vahvistamisesta.

– Haluamme uudistaa palveluja yhdessä ja kantaa vastuuta talouden tasapainottamisesta, mutta sille on oltava riittävät edellytykset, jotka tunnistavat Pohjois-Suomen olosuhteet. Näitä ovat erityisesti pitkät etäisyydet, harva asutus, ikääntyvä väestö, henkilöstön saatavuuden haasteet sekä laaja rajaseutu, jotka vaikuttavat palvelujen järjestämiseen ja kustannuksiin, kuvaavat YTA-päiviä isännöineet Kainuun aluehallituksen puheenjohtaja Mikko Kanniainen ja aluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen.

Pohjoisen hyvinvointialueet järjestävät sote- ja pelastuspalveluja puolen Suomen alueella

Pohjoinen yhteistoiminta-alue kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta, ja sen neljä hyvinvointialuetta tuottavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut yli 700 000 asukkaalle. Keskeistä on, että myös harvaan asutuilla seuduilla turvataan palvelut alueiden omilla päätöksillä ja keskinäisen yhteistyön ratkaisuilla.

Hyvinvointialueet ovat yhdessä sitoutuneet kehittämään yhteisiä palveluja ja toimintamalleja sekä vahvistamaan tietopohjaa ja seurantaa. Osaamista ja asiantuntijaresursseja voidaan tarvittaessa jakaa, ja hyväksi todettuja käytäntöjä hyödyntää yli aluerajojen.

Sote- ja pelastuspalvelut on muutospaineista huolimatta pidettävä toimivina. Esimerkiksi esitykset sairaalaverkoston supistamisesta eivät ole realistisia alueilla, joilla päivystävien sairaaloiden etäisyydet ovat huomattavan pitkiä.

Hyvinvointialueiden palvelut ovat myös osa kansallista valmiutta ja huoltovarmuutta, joilla suomalainen yhteiskunta toimii myös poikkeustilanteissa. Nämä on turvattava kaikissa oloissa myös pohjoisessa.