Suomi sadassa sekunnissa -opiskelijaelokuvat näyttävät, mikä on tämän päivän kokemus Suomesta

Ainutlaatuinen projekti liittyy käynnissä olevaan Yle 100 -juhlavuoteen. Toisen ja kolmannen asteen oppilaitoksilta tilatuille elokuville ei annettu genrerajoituksia, toiveena kuitenkin oli, että maksimissaan 100 sekunnin mittaiset lyhytelokuvat kuvataan älypuhelimilla, ja teemana teoksissa on tämän päivän kokemus suomalaisuudesta. Elokuvia saatiin lopulta lähes sata.

“Yle 100 -juhlavuoden iso tempaus, katsojien kuratoima 100 toive-elokuvaa, näyttää koko kotimaisen elokuvan historian sisältäen elokuvia kaikilta menneiltä vuosikymmeniltä. Halusimme lisäksi tarkastella nykyhetkeä ja katsoa eteenpäin. Miltä Suomi näyttää ja tuntuu tämän päivän nuorten silmin? Mitä ja miten nämä tulevaisuuden tekijät haluavat kertoa Suomesta ja suomalaisuudesta juuri nyt? Syntyi valtavan hieno ja rikas kokonaisuus, joka sisältää elokuvia kaikista genreistä, Helsingistä Inariin”, iloitsee Yle Draaman vastaava tuottaja ja tilaaja Elina Pohjola.

Elokuvia saatiin yhdeltätoista oppilaitokselta, ja tyylilajeina teoksissa nähdään niin komediaa, draamaa, kauhua, dokumenttia, fiktiota kuin animaatiotakin. Audiovisuaalisen alan oppilaitoksista mukana ovat Aalto-yliopisto, ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu Arcada, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Lapin yliopisto, ammattikorkeakoulu Metropolia, Laajasalon opisto, Stadin ammattiopisto sekä Oulun, Joensuun, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut. Suomi näyttäytyy elokuvissa moninaisena.

“Miten monta erilaista Suomea mahtuu sataan alle kahden minuutin elokuvaan? Sata! Mutta niistä kasvaa isompi ajankuva. On suorituspaineita, ahdistusta, tulevaisuudenpelkoa. On myös toivoa ja iloa. Osa tarinoista on aivan hillittömiä. Katsoin jotkut elokuvista viidesti, sekään ei riittänyt. Komea kokonaisuus”, kuvailee Yle Teeman vastaava tuottaja Marika Kecskeméti.

Moni tekijä on lähestynyt nyky-Suomea vakavilla sävyillä, mutta mukana on myös komediallisia sisältöjä. Jotkut suomalaisuuden piirteet toistuvat useammassa lyhytelokuvassa: jonottaminen ja ämpärit ovat tunnistettavia suomalaisuuden merkkejä ympäri maan, mutta myös nuorten naisten kokema häirintä ja yhteiskunnallisen taloustilanteen luoma toivottomuuden tunne on tehty näkyväksi useammassa teoksessa.

Suomi on tehty sähkön hinnasta ja suoritusyhteiskunnasta?

Tekijöille oli merkityksellistä päästä tekemään lyhytelokuvia juuri Ylen 100-vuotiskampanjaan. Kaikki 96 elokuvaa julkaistaan paketointina Yle Areenassa 26.11. ja esitetään putkeen Yle Teemalla samaisena iltana klo 22.00 alkaen. Ensimmäisenä kanavalla esitetään Milla Joenperän (Turun AMK) ohjaama animaatio Pahoinvointialue.  

“Suomi, jonka tilanteesta elokuva kertoo, on hieman rempallaan eikä hyvinvointialue ole aivan nimensä veroinen. Elokuvan aihe lähti muodostumaan lukuisista uutisista, joissa hyvinvointialueet ovat joutuneet kovan säästöpaineen alle”, Joenperä kertoo.

“Elokuvallani haluan ensimmäisenä tuottaa naurua, mutta myös herätellä katsojia ja toivottavasti päättäjiäkin pohtimaan, kuinka pitkälle hyvinvointialueiden säästämistä aiotaan vielä viedä ilman, että se riskeeraa kansalaisten terveyttä”, Joenperä jatkaa.

Tomi Varjonen (Tampereen AMK) halusi käsitellä Nollahetki-lyhytelokuvassaan ajankohtaista puheenaihetta: sähkön hintaa ja sähkön säästämistä.

“Jotkut kehittelevät järjestelmiä, jotka seuraavat pörssisähkön hintaa ja automatisoivat sen mukaan lämmityksen sekä muita sähköä kuluttavien laitteiden käyttöä. Useat viettävät koko talven pipo päässä kotonaan. Sähkön säästäminen alkoi kuulostamaan sellaiselta harrastukselta ja ilmiöltä, mitä tässä elokuvahankkeessakin haettiin”, Varjonen kertoo.

Lotta Laitilan (Lapin yliopisto) Suorittaja käsittelee lapsen kokemaa huolta ja avuttomuutta tilanteessa, jossa hän pelkää menettävänsä vanhempansa, eikä kukaan tunnu osaavan auttaa.

“Elokuva käsittelee paitsi suomalaista suorituskeskeisyyttä, myös kulttuurissamme toistuvaa ajatusta siitä, että jokainen huolehtii omista asioistaan. Vaikka tämä ajatusmalli kunnioittaa yksilön tilaa ja itsenäisyyttä, se voi samalla etäännyttää meitä toisistamme ja vaikeuttaa avun tarjoamista. Samalla teos silti nostaa esiin välittämisen, rakkauden ja vastuun, joita tunnemme läheisiämme, myös uusia tuttavuuksia kohtaan”, Laitila kuvailee.

Skeneäijä Final Boss -lyhytelokuvassakin ollaan suorituskeskeisyyden apajilla, sillä “skenetyksessäkin” voi kilpailla.

“Alkuperäinen idea oli tehdä pilkkaa sellaisista miehistä, joilla ei ikinä ole mitään muuta puhuttavaa, kuin kuuluisuudet, joita he tuntevat tai asiat, joita he ovat saavuttaneet. Mun mielestäni on vaan vähän noloa heitellä jotain nimiä ilmaan saavuttaakseen jonkinlaista kunnioitusta muilta”, elokuvan ohjannut Johanna Rautavirta (Laajasalon opisto) kuvailee. 

“Elokuvan videopelimäinen tyyli tuli ihan puhtaasti sanoista final boss – loppuvastus, koska olen itse pelannut videopelejä ja ajattelin, että olisi hauska tehdä jonkinlainen skenettämisen final boss. Usein skeneäijillä on jonkinlainen kilpailu käynnissä keskenään siitä, kuka nyt on se siistein ja kunnioitettavin”, Rautavirta jatkaa.

Edellä mainittujen teosten lisäksi sarjaan kuuluu yli 90 muuta lyhytelokuvaa, joita on ollut työstämässä satoja tekijöitä ympäri Suomen. Suomi sadassa sekunnissa onkin nuoren tekijäsukupolven ääni satavuotiaalle Ylelle.

Suomi sadassa sekunnissa Yle Areenassa 26.11. ja Yle Teemalla 26.11. klo 22.00 alkaen.

Lue tiedote Ylen verkkosivuilla