Kiinan kasvun epätasapainot syvenevät
2.11.2026 07:00:00 EET | Suomen Pankki | Tiedote
Kiinan talouskasvu on hidastunut vuonna 2026, ja kasvun rakenne on muuttunut entistä epätasapainoisemmaksi. Kotimaisen kysynnän kasvu on ollut heikkoa ja kiinteistösektorin tilanne on pysynyt vaikeana. Sen sijaan vienti, korkean teknologian tuotanto ja valtion tukemat investoinnit ovat kannatelleet talouskasvua. Tuotannon ja kysynnän välinen epätasapaino kasvattaa samalla kauppapoliittisia jännitteitä.
BOFIT arvioi Kiinan talouskasvun olevan noin 4 % vuonna 2026. Kasvu hidastuu noin 3½ prosenttiin vuonna 2027 ja 3 prosenttiin vuonna 2028. Lähivuosien kasvua rajoittavat kotimaisen kysynnän kasvun vaimeuden lisäksi väestön nopea ikääntyminen, investointivetoisen kasvumallin heikkenevä tehokkuus ja tuottavuuden hidas kasvu.
Kotimainen kysyntä ei piristy
Kuluttajien luottamus on edelleen heikkoa. Asuntohintojen pitkä lasku, epävarma työmarkkinatilanne ja korkea säästämisaste vaimentavat kulutusta. Viranomaisten rajatut tukitoimet eivät ole riittäneet muuttamaan kotitalouksien käyttäytymistä, eikä laajaa kulutusvetoista kasvukäännettä ole näköpiirissä.
”Kiinan kasvun keskeinen ongelma on heikko kotimaisen kysynnän kasvu. Talouspolitiikka painottaa silti tuotantoa, investointeja ja teknologista omavaraisuutta kotitalouksien aseman parantamisen sijaan”, Eeva Kerola BOFITista arvioi.
Myös kiinteistösektorin korjausliike jatkuu, ja viranomaisten tavoitteena näyttää olevan sektorin hallittu vakauttaminen. Väestön supistuminen, suuret myymättömien asuntojen varannot ja heikko kysyntä merkitsevät, ettei kiinteistösektorista ole lähivuosina kasvun veturiksi.
Kotimaisen kysynnän kasvun heikkouden vastapainoksi viennistä on tullut Kiinan kasvun keskeinen tukipilari. Vientiä tukevat mittavat teollisuustuet, suuri tuotantokapasiteetti ja vahva asema nopeasti kasvavilla teknologia-aloilla. BOFIT arvioi viennin kasvun jatkuvan ennustejaksolla, joskin vähitellen hidastuen, ja vaihtotaseen ylijäämän pysyvän suurena.
”Tuotannon ja kotimaisen kysynnän epätasapaino heijastuu yhä vahvemmin muuhun maailmaan. Kiinan vientimenestys lisää kilpailupaineita ja kauppapoliittisten jännitteiden riskiä”, Kerola toteaa.
Viranomaiset ovat ilmoittaneet uusista infrastruktuuriin, teknologiaan ja kohdennettuun luotonantoon liittyvistä tukitoimista, mutta politiikka painottaa yhä tuotantoa ja teknologista omavaraisuutta. Laajempaa elvytystä rajoittavat julkisen velan kasvu ja paikallishallintojen vaikea taloustilanne, eikä halvempi rahoitus yksin ratkaise heikon kysynnän ongelmaa.
Ennusteteksti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa https://www.bofit.fi/fi/ennusteet/viimeisin-kiina-ennuste/
Lisätietoja:
Vanhempi ekonomisti Eeva Kerola, puh. 09 183 2512, eeva.kerola@bof.fi
Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen, puh. 09 183 2272, iikka.korhonen@bof.fi
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Eurosystemets penningpolitiska beslut29.10.2026 15:18:01 EET | Pressmeddelande
ECB-rådet beslutar om penningpolitiken i euroområdet. ECB-rådet beslutade i dag att hålla de tre styrräntorna oförändrade.
EKP:n rahapoliittisia päätöksiä29.10.2026 15:18:01 EET | Tiedote
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
En överföring i euro är ofta det förmånligaste alternativet för betalningar mellan de nordiska länderna28.10.2026 11:15:00 EET | Nyheter
Enligt en gemensam studie som tagits fram av centralbankerna i Danmark, Finland, Island, Norge och Sverige medför betalningar mellan de nordiska länderna fortfarande betydande kostnader för hushållen. I studien granskas kostnaderna för överföringar och kortbetalningar mellan de nordiska länderna.
Euromääräinen tilisiirto on Pohjoismaiden välillä usein edullisin vaihtoehto28.10.2026 11:15:00 EET | Uutinen
Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin keskuspankkien yhteisen raportin mukaan Pohjoismaiden välisestä maksamisesta aiheutuu kotitalouksille edelleen merkittäviä kustannuksia. Raportissa tarkastellaan Pohjoismaiden välisten tilisiirtojen ja korttimaksujen kustannuksia.
Bank transfers between Nordic countries are often cheapest when denominated in euros28.10.2026 11:15:00 EET | News
According to a joint report by the central banks of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, cross-border payments between Nordic countries still generate significant costs for households. The report examines the costs of making bank transfers and card payments between the Nordic countries.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme