DNA Oyj

Tutkimus: Suomen yrityksissä koetaan Ruotsia vahvempaa valmiutta digitaalisiin häiriöihin, tekoälyuhkiin varautumisessa isoja puutteita

2.11.2026 08:45:00 EET | DNA Oyj | Tiedote

Jaa

Osana Telenor-konsernin vuosittaista Nordic Digital Security -raporttia toteutettu Pohjoismainen tietoturvatutkimus 2026 osoittaa, että suomalaisorganisaatioiden koettu valmius digitaalisiin häiriöihin on pohjoismaisen vertailun kärkeä. Suomessa 56 prosenttia vastaajista katsoo organisaationsa olevan hyvin valmistautunut ylläpitämään kriittisiä toimintojaan vakavan digitaalisen häiriön aikana, kun Ruotsissa osuus on 47 prosenttia. Myös tekoälyä hyödyntäviin kyberuhkiin varautuminen sekä turvallisuuden painoarvo hankinnoissa korostuvat Suomessa Ruotsia enemmän. Koko Pohjolassa kuitenkin vain noin joka kymmenes arvioi organisaationsa olevan täysin valmis vastaamaan tekoälyavusteisiin kyberuhkiin. DNA on osa tutkimuksen tilannutta Telenor-konsernia.

Pohjoismainen tietoturvatutkimus tarkastelee digitaalista turvallisuutta ja resilienssiä pohjoismaisten yritysjohtajien ja päättäjien näkökulmasta.
Pohjoismainen tietoturvatutkimus tarkastelee digitaalista turvallisuutta ja resilienssiä pohjoismaisten yritysjohtajien ja päättäjien näkökulmasta.

Pohjoismainen tietoturvatutkimus 2026 (suomeksi) ja Nordic Digital Security 2026 -raportti (englanniksi) ovat tämän tiedotteen liitteinä.

Suomi erottuu vertailussa erityisesti toimintavarmuuden ja turvallisuuden painoarvon osalta. Suomessa 60 prosenttia vastaajista kertoo turvallisuuden ja resilienssin merkityksen kasvaneen viimeisen vuoden aikana yhteys- ja digipalveluiden hankintakriteerinä. Ruotsissa vastaava osuus on 50 prosenttia. Suomessa 64 prosenttia arvioi organisaationsa olevan vähintään jossain määrin valmis tunnistamaan tekoälyavusteisia kyberuhkia ja vastaamaan niihin, Ruotsissa osuus on 54 prosenttia.

”Tulokset kertovat, että Suomessa turvallisuus ja liiketoiminnan jatkuvuus ovat siirtyneet yhä selvemmin yritysjohdon pöydälle. Tekoälyn nopea kehitys tarkoittaa, että varautumisessa on kyse jatkuvasta kilpajuoksusta: samalla kun uudet mahdollisuudet lisääntyvät, myös uhkat kehittyvät nopeasti. Valmius ei siksi ole koskaan lopullinen tila, vaan varautumista, harjoittelua ja kyvykkyyksiä on kehitettävä jatkuvasti”, sanoo DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula.

Suomessa pelätään katkoksia ja tietomurtoja, Ruotsissa huijauksia

Vakavat palvelukatkokset ovat yritysten suurin digitaalinen huolenaihe sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa ne mainitsee 44 prosenttia ja Ruotsissa 39 prosenttia vastaajista. Suomessa korostuvat myös tietomurrot ja tietovuodot, joista on huolissaan 41 prosenttia vastaajista.

Uhkaprofiileissa näkyy kuitenkin selviä maakohtaisia eroja. Ruotsissa huijaukset ja toisena esiintyminen huolestuttavat 36 prosenttia vastaajista, Suomessa 29 prosenttia. Myös kiristys- ja haittaohjelmat nousevat Ruotsissa selvästi Suomea useammin esiin. Suomessa puolestaan huoli tietojenkalastelusta ja sosiaalisesta manipuloinnista sekä tekoälyä hyödyntävistä uhista on Ruotsia yleisempää.

”Digitaalinen häiriö voi pysäyttää tuotannon, asiakaspalvelun tai laajoja yhteiskunnan palveluita. Siksi resilienssi ei tarkoita vain hyökkäysten torjumista. Organisaation on pystyttävä jatkamaan kriittistä toimintaansa, palautumaan nopeasti ja viestimään luotettavasti myös keskellä häiriötä”, Ylihurula sanoo.

Investoinnit kasvavat Suomessa Ruotsia useammin

Suomalaisorganisaatioista 39 prosenttia arvioi lisäävänsä kyberturvallisuuden ja digitaalisen resilienssin investointeja seuraavan 12 kuukauden aikana. Ruotsissa osuus on 30 prosenttia. Lähes puolet suomalaisista vastaajista ja runsas puolet ruotsalaisista arvioi investointitason pysyvän ennallaan.

Digitaalisen suvereniteetin merkitys tunnistetaan kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa 73 prosenttia arvioi, että organisaatiolle on jatkossa entistä tärkeämpää hallita sitä, missä kriittisiä tietoja säilytetään, kenellä niihin on pääsy ja minkä lainsäädännön piirissä niitä suojataan. Ruotsissa osuus on 63 prosenttia ja Norjassa vertailun korkein, 78 prosenttia.

”Digitaalinen turvallisuus ei rakennu vain teknologiasta, vaan myös yhteistyöstä, sääntelystä, osaamisesta ja luottamuksesta. Olennaista on jakaa kokemuksia, auttaa asiakkaita tunnistamaan mahdollisia sudenkuoppia ja kehittää ratkaisuja, jotka tukevat turvallisia valintoja. Kun kyberuhat kohdistuvat yhä useammin yhteiskunnan kriittisiin palveluihin ja infrastruktuuriin, pohjoismaisen yhteistyön, yhteisen tilannekuvan ja harjoittelun merkitys kasvaa entisestään”, Ylihurula toteaa.

Pohjoismaissa turvallisuus kiinnostaa, mutta täysi valmius on harvinaista

Kaikissa neljässä Pohjoismaassa turvallisuus ja digitaalinen resilienssi ovat nousseet keskeisiksi kysymyksiksi. Silti enemmistö organisaatioista arvioi valmiutensa pikemminkin kohtalaiseksi kuin vahvaksi. Vain 10–13 prosenttia vastaajista pitää organisaatiotaan täysin valmiina tunnistamaan tekoälyä hyödyntäviä kyberuhkia ja vastaamaan niihin.

Turvallisuuden ja resilienssin kasvanut merkitys hankinnoissa näkyy vahvimmin Tanskassa, jossa 61 prosenttia vastaajista kertoo niiden painoarvon kasvaneen. Suomessa ja Norjassa osuus on 60 prosenttia. Pohjoismaiden keskeisimpiä huolia ovat palvelukatkokset ja tietomurrot, mutta myös huijaukset, haittaohjelmat ja tekoälyä hyödyntävät uhat korostuvat maittain eri tavoin.

Tietoa Pohjoismaisesta tietoturvatutkimuksesta ja -raportista

Pohjoismainen tietoturvatutkimus tarkastelee digitaalista turvallisuutta ja resilienssiä pohjoismaisten yritysjohtajien ja päättäjien näkökulmasta. Opinion toteutti verkkokyselyn elo–syyskuussa 2026 Telenorille. Tutkimukseen vastasi yhteensä 2 427 henkilöä: Suomessa 610, Ruotsissa 610, Norjassa 601 ja Tanskassa 606. Tutkimus on toteutettu osana vuosittain julkaistavaa Nordic Digital Security -raporttia, joka tarkastelee Pohjoismaiden digitaalista turvallisuutta muun muassa muuttuvan toimintaympäristön, verkkorikollisuuden uusien ilmiöiden, geopolitiikan, sääntelyn ja käytännön esimerkkien kautta.

Lisätietoja medialle:

Anna-Mari Ylihurula, yritysliiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 044 7755, anna-mari.ylihurula@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

Lue lisää ja tutustu raporttiin sekä tutkimukseen verkkosivuillamme: https://www.dna.fi/pohjoismainen-tietoturvatutkimus-2026

Tiedotteen liitteet (alla):

Liite 1: Pohjoismainen tietoturvatutkimus 2026 (suomeksi). Tutkimuksen on toteuttanut Opinion Telenorille.

Liite 2: Nordic Digital Security 2026 -raportti (englanniksi)

Kuvat

DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula.
DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula.
Lataa

Liitteet

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Yhdessä katsomme turvallisempaan ja älykkäämpään tulevaisuuteen. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. Asiakkaamme ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteiden verkkojen liittymäasiakkuutta. Meidät on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työnantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2025 liikevaihtomme oli 1 128 miljoonaa euroa ja meillä työskentelee noin 1 600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Facebookissa @DNA.fi, Instagramissa ja Threadsissa @dna_fi sekä LinkedInissä @DNA-Oyj.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj

DNA:n lokakuun 2026 myydyimmät puhelimet, älykellot ja tietokoneet2.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote

DNA:n lokakuun myydyimpien puhelinten listalla näkyi yhä vahvasti syyskuun iPhone 18 Pro -mallien lanseeraus. Samsungin puhelimet veivät kuitenkin kuluttaja-asiakkaiden myydyimpien listan kaksi kärkipaikkaa, kun taas yritysasiakkailla iPhone 18 Pro nousi ensimmäiselle sijalle. Käytetyissä puhelimissa Applen suosio jatkui vahvana, ja älykelloissa puolestaan lasten kellopuhelimet veivät kärkisijat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye