Kouluohjelmat uudistuvat – hevosen rentous ja tasapaino korostuvat

Kansallisten ohjelmien loppuosiin on lisätty venytys pitkälle ohjalle omana arvostelukohtanaan. Se osoittaa, miten hyvin hevonen on ratsastajansa avuilla, ja tuo esiin sen tasapainon, rentouden sekä selkälihasten käytön takaosan säilyessä aktiivisena.

”Kaikille ratsastajille ei aina ole selvää, mitä liikettä ohjelmassa haetaan, eikä se aina ole kristallin kirkasta tuomareillekaan. Tuomareiden osalta kysymys on enemmänkin arvostelukriteereistä ja annettavasta arvosanasta. Tuomaristoa koulutettiin kuluneen vuoden kevään aikana, mutta edelleen näyttäisi olevan tarvetta jatkokoulutukselle”, kertoo koulukomitean puheenjohtaja ja koulutuomari Paula Nystén.

Koulukomitea lisäsi venytyksen lähes jokaisen ohjelman loppuosaan Tanskan esimerkkiä seuraten ja tietäen FEI:n harkitsevan vastaavaa muutosta. Nystén on tyytyväinen, että suomalaisilla on ollut tämä kausi aikaa harjoitella liikettä.

”Tämä on pakottanut ratsastajia opettelemaan tehtävän esittämistä, ja jatkossa sitä esitetään myös kansainvälisillä areenoilla.”

Helppo B -ohjelmissa erilliset yleisvaikutelman kohdat on korvattu yhdellä, kertoimella kaksi painotetulla arvostelukohdalla. Siinä arvioidaan harmoniaa, keveyttä, apujen sensitiivisyyttä ja tehokkuutta sekä koulutusskaalan noudattamista. Koulutusskaala ohjaa hevosen pitkäjänteistä koulutusta vahvistamaan sen lihaksistoa ja jänteitä tehtävien vaatimusten mukaisesti. Oikeaoppinen koulutus tukee myös hevosen henkistä hyvinvointia ja luottamusta.

”Helpotamme uusien harrastajien tuloa lajin pariin”

Vuodelle 2027 suunnitellaan kahden arvosanan taidollista arvostelua helppo B -tasolle ja alempiin luokkiin. Järjestäjä voisi valita perinteisen teknisen tai taidollisen arvostelun, jonka voisi alemmilla kilpailutasoilla tehdä myös yksi tuomari.

”Arvostelu keskittyy ratsastajan asentoon ja oikeiden teiden seuraamiseen. Sillä on tarkoitus helpottaa uusien harrastajien tuloa lajin pariin ja tehdä alempien luokkien arvostelusta ymmärrettävämpää ratsastajille ja heidän sidosryhmilleen”, selvittää Nystén.

FEI:n työryhmän jäsen Kyra Kyrklund – "Tuomariston linjaukset ohjaavat urheilua"

Professori, arvokilpailuratsastaja ja huippuvalmentaja Kyra Kyrklund kuuluu FEI:n kaksi vuotta sitten perustamaan asiantuntijatyöryhmään, joka kehittää kouluratsastusta muun muassa uudistamalla ohjelmia. Hän on muutoksiin tyytyväinen. Vaikka kyse on vain yhdestä arvosteluryhmästä muiden joukossa, se monipuolistaa päivittäistä harjoittelua.

Vuoden 2027 alussa moniin FEI:n ohjelmiin on tarkoitus lisätä ravijakso puoliympyrällä, jossa hevonen pidentää kaulaansa tuntumalla. Joihinkin ohjelmiin lisättäisiin kolmen laukka-askeleen ohjastuntuman poistaminen, joka näyttää hevosen omaa tasapainoa ja rentoutta. Koottu käynti siirrettäisiin paikkaan, jossa tuomarit voivat paremmin arvioida sitä ja siirtymisiä.

Ohjelmien vaatimukset ja arvostelukriteerit ohjaavat kotiharjoittelua. Kyrklund muistuttaa, että muutokseen tarvitaan ylimenokausi, ja että kouluratsastuksen arvosteleminen on elävä ja ajan myötä muokkaantuva kokonaisuus. Myös hevoset ja valmennustavat kehittyvät koko ajan. Tuomaristoa johtavan henkilön on suunnattava urheilua kohti asioita, joita arvostamme ja tavoittelemme.

Kyrklundin mukaan ratsastajat muuttavat nopeasti toimintaansa tietäessään, mistä pisteitä annetaan tai vähennetään. Siksi arvostelukriteerien on oltava selkeitä ja niiden soveltamisen yhdenmukaista.

”Edelleen keskustellaan esimerkiksi siitä, miten piaffea arvostellaan. Ennen hevoset saivat liikkua vähän luotilinja takana, sitten vähän enemmän, kunnes se muuttui.”

Pariisin olympialaiset olivat Kyrklundin mukaan tästä erinomainen positiivinen esimerkki. Samoin maailmanmestari Charlotte Fryn ja Glamourdalen suoritukset Aachenissa kesällä 2026.

”En ole aiemmin nähnyt hänen hevosensa liikkuvan niin hyvin. Kysyttäessä syytä hän kertoi, että on muuttanut valmennuksensa.”

”Venytys on kaunis liike”

Kyrklundin mukaan hyvillä ratsukoilla ei tule olemaan ongelmia uusien liikkeiden kanssa. He tekevät näitä asioita jo harjoittelussaan.

”Mielestäni venytys on kaunis liike, kun se tehdään oikein. Haluan nähdä, että hevonen kantaa itseään ja luottavaisena etsiytyy tuntumalle, kun se liikkuu pidemmässä muodossa. Samalla se ei muuta askelpituuttaan tai tempoaan. Itsekin olen aina ratsastaessani muuttanut hevosen muotoa, en ole pitänyt sitä staattisena.”

Myös kolmen askeleen myötäys näyttää Kyrklundin mukaan, miten hevonen kantaa itseään. Käynnin siirtäminen pois kaviouralta parantaa tuomareiden näkyvyyttä ja testaa hevosen suoruutta ilman reunan tukea.

Kolme Grand Prix -ohjelmaa käyttöön

FEI korvasi tänä vuonna ohjelmien yleisvaikutelman harmonialla, joka kuvaa yhteistyötä, keveyttä, apujen sensitiivisyyttä ja koulutusskaalan noudattamista. Kyrklund olisi toivonut kohtaa, jossa arvioitaisiin vain ratsastajan vaikutusta.

”Michael Schumacher oli taitava kuski, mutta ei hänkään olisi pärjännyt Fiatilla. Myös ratsastuksessa hevosella on vaikutusta tulokseen. Ehdotin yhtä arvostelukohta, jossa tuomarit voisivat keskittyä vain ratsastajaan ja palkita positiivisesta ratsastuksesta, vaikka hevosella ei olisi edellytyksiä menestyä. Tai päinvastoin.”

Kyrklund naurahtaa, ettei politiikassakaan saa aina kaikkea toivomaansa läpi. Mutta on hänellä vielä muutakin hihassaan. Grand Prix -ohjelmaa ei ole enää aikoihin muutettu aiempien vuosikymmenten tapaan. Vaihtuvat ohjelmat kannustaisivat ratsastajia treenaamaan monipuolisesti. Haasteena on pitää ohjelma riittävän lyhyenä järjestäjien ja television aikapaineissa.

”Ennen muutoksia tehtiin ohjelmaan joka neljäs vuosi ja saatiin vaihtelua. Hevosten pitäisi pystyä tekemään liikkeet molemmista suunnista. Olen heittänyt idean, että meillä olisi kolme erilaista gp-rataa, joissa ei olisi aina kaikkia liikkeitä, mutta niissä olisi samat painotukset. Ohjelma valittaisiin, vaikka arvalla, samalla kun arvotaan lähtöjärjestyksiä. Näin ratsastajat eivät jättäisin kotitreeneissä asioita harjoittelematta, ja saisimme vaihtelua ohjelmiin.”

FEI:n kouluratsastuksen työryhmän toiminta päättyy tämän vuoden loppuun.

”En usko, että FEI:n kehitystyö loppuu tähän. Perustetaan todennäköisesti toinen vastaava. Meidän tuomareistamme, kilparatsastajista ja valmentajista koostunut ryhmä on ollut erittäin hyvä”, kiittää Kyrklund.

FEI:n ehdotukset vaativat vielä yleiskokouksen hyväksynnän joulukuussa 2026. Hyväksytyt ohjelmat otettaisiin käyttöön 1. tammikuuta 2027. Ratsastajainliiton sääntömuutosehdotukset etenevät koulukomitealta hallituksen vahvistettaviksi.

Lisätietoa:
Ratsastajainliiton koulukomitean puheenjohtaja Paula Nystén, paula.nysten@gmail.com