EVA: Työllisyyden parantaminen ykköstoive seuraavalle hallitukselle

EVA kysyi suomalaisilta, miten 34 eri politiikan aihetta tulisi painottaa seuraavan hallituksen toiminnassa verrattuna viime vuosina harjoitettuun politiikkaan.

Työllisyyden parantamista ja työttömyyden vähentämistä nykyistä enemmän painottavien osuus on kasvanut peräti 23 prosenttiyksikköä vuoden 2023 eduskuntavaalien alla tehdystä kyselystä. Työllisyys on myös ainoa kyselyn 34 aiheesta, jota enemmistö (53 %) toivoo painotettavan peräti paljon nykyistä enemmän.

Talouskasvun kiihdyttämiselle nykyistä enemmän huomiota toivoo 61 prosenttia suomalaisista, 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2023.

Valtion velkaantumisen pysäyttämistä painottaisi nykyistä enemmän 53 prosenttia suomalaisista. Osuus on pudonnut 28 prosenttiyksikköä edellisistä eduskuntavaaleista, jolloin velkaantumisen pysäyttäminen oli suomalaisten hallitusohjelmatoiveiden kärjessä.

”Suomalaisten talouspoliittiset odotukset ovat muuttuneet selvästi. Kolme vuotta sitten vaadittiin ennen kaikkea velkaantumisen pysäyttämistä, nyt työttömyyden vähentämistä ja talouskasvua. Suomalaiset toivovat seuraavan hallituksen jatkavan toimia velkaantumisen taittamiseksi, mutta ennen kaikkea seuraavalta hallitukselta odotetaan tuloksia talouskasvun ja työllisyyden kohentamisessa”, sanoo analyysin kirjoittanut EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.

Terveydenhuolto ja vanhustenhoito korkealla toivelistalla

Kolme neljästä suomalaisesta toivoo seuraavan hallituksen panostavan nykyistä enemmän terveydenhuollon kehittämiseen ja hoidonsaannin turvaamiseen (75 %) sekä vanhustenhoidon tason parantamiseen (73 %).

Myös sisäinen turvallisuus korostuu. Rikollisuuden torjuntaa painottaisi nykyistä enemmän 71 prosenttia suomalaisista ja jengiväkivallan torjuntaa 69 prosenttia.

Kaksi kolmesta (65 %) toivoo seuraavan hallituksen painottavan koulutuksen rahoituksen lisäämistä nykyistä enemmän. Lähes yhtä moni (63 %) haluaa lisää huomiota energiantuotannon lisäämiselle.

”Suomalaiset haluavat seuraavan hallituksen keskittyvän perusasioihin: työllisyyteen, terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon, turvallisuuteen ja energian saatavuuteen. Julkisen talouden niukkuus tekee yhtälöstä vaikean. Palveluilta odotetaan parannuksia samaan aikaan, kun valtiontaloutta pitäisi tasapainottaa”, Haavisto sanoo.

Näin kysely tehtiin

Tulokset perustuvat 2 020 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.–22.9.2026. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aiheesta kertovan jutun saa julkaista saman aamun lehdessä, radiolähetyksessä tai televisiossa.