Kasvava ilkivalta purkukohteissa vaikeuttaa rakennusosien uudelleenkäyttöä pääkaupunkiseudulla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on selvittänyt ilkivaltaa purkukohteissa: sen syitä, seurauksia ja ratkaisuehdotuksia. Purkukohteissa tapahtuvaa ilkivaltaa ja sen vaikutuksia uudelleenkäyttöön ei ole Suomessa aiemmin selvitetty. HSY:n tuore selvitys tuottaakin uutta tietoa aiheesta. Selvitys on osa EU-rahoitteista Ilkivalta kuriin ja rakennusten purkumateriaalit kiertoon (ILKIKURI) -hanketta.

Ilkivalta on yleinen ja vaikeasti hallittava ilmiö

HSY:n selvityksen mukaan Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa purettiin vuonna 2025 yhteensä 565 rakennusta. Purettavien rakennusten määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, ja määrän kasvun arvioidaan kiihtyvän. Purkukohteista kertyy vuosittain suuria määriä purkuosia ja -materiaalia, joista merkittävä osa päätyy tällä hetkellä jätteeksi. Ilkivalta on yksi purkukohteiden rakennusosien ja irtaimiston uudelleenkäyttöä vaikeuttava tekijä.

”Selvityksemme mukaan ilkivaltaa tapahtuu lähes jokaisessa purkua tyhjillään odottavassa kohteessa pääkaupunkiseudulla. Kyseessä on kasvava ongelma, jonka torjuminen koetaan hyvin haastavaksi. Ilkivallan määrä ja laajuus vaihtelevat kohteittain ja esimerkiksi purkukohteen sijainti vaikuttaa ilkivallan määrään”, kertoo HSY:n projektitutkija Anu Kotilainen.

Uudelleenkäyttö edellyttää purkuosien säilymistä ehjänä

Ilkivallan tekijät eivät välttämättä ajattele aiheuttavansa ilkivaltaa. Purkua odottavista rakennuksista saatetaan virheellisesti ajatella, että ne eivät ole enää kenenkään omaisuutta tai että materiaaleilla ei ole enää käyttöä. Ilkivallan kohteeksi joutuneiden rakennusosien uudelleenkäyttömahdollisuus on menetetty.

”Jotta rakennusosia ja irtaimistoa pystytään käyttämään uudelleen, se edellyttää niiden säilymistä ehjinä ja hyväkuntoisina", Kotilainen sanoo.

Uudelleenkäyttö tarjoaa mahdollisuuksia vähentää jätemääriä, säästää luonnonvaroja sekä pienentää rakentamisen päästöjä ja luontovaikutuksia. Purkukohteista uudelleenkäyttöön soveltuvia ovat esimerkiksi rakennuksen rungon osat, ikkunat, ovet, tiilet, metallit ja irtaimisto.

Ilkivallan muodot ja vaikutukset ovat hyvin moninaisia

”Yleisimpiä ilkivallan muotoja ovat varastaminen ja hajottaminen. Kiinteistöistä varastetaan etenkin kupariputkia, muita arvometalleja, ilmanvaihtokoneiden osia ja elektroniikkaa. Kohteissa hajotetaan erityisesti ikkunoita, väliovia sekä erilaisia laattoja ja saniteettikalusteita”, Kotilainen sanoo. 

Ilkivallan torjuminen ja purkukohteiden valvonta aiheuttavat myös merkittäviä kustannuksia kaupungeille ja muille kiinteistöjen omistajille. Esimerkiksi ympärivuorokautinen vartiointi voi maksaa 25 000 euroa kuussa, minkä vuoksi se todetaan usein liian kalliiksi tavaksi ehkäistä ilkivaltaa. Purkukohteiden ilkivalta vaikuttaa myös liiketoimintamahdollisuuksiin. Esimerkiksi uudelleenkäyttöön erikoistuneiden yritysten liiketoiminta kärsii purkukohteiden ilkivallasta.

Tehokkain ratkaisu on lyhentää tyhjillään oloaikaa

”Rakennukset jäävät monesti tyhjilleen pitkäksi aikaa. Tyhjillään olevat rakennukset houkuttelevat ilkivallan tekijöitä”, Kotilainen sanoo.

Ilkivaltaa on pyritty torjumaan esimerkiksi vaneroinneilla, kameravalvonnalla ja vartioinnilla, mutta toimivia ja kustannustehokkaita keinoja ilkivallan torjumiseksi on tällä hetkellä käytössä hyvin vähän.

”Selvityksemme mukaan yksi keskeinen ratkaisu ilkivallan vähentämiseksi on se, että rakennuksen purkaminen voitaisiin aloittaa heti, kun rakennuksen käyttö loppuu. Tämä edellyttää, että purkaminen, rakennusosien talteenotto ja uudelleenkäyttö ovat suunniteltu hyvissä ajoin ennen rakennuksen tyhjilleen jäämistä”, Kotilainen kertoo.

Purkamisen ja rakennusosien uudelleenkäytön suunnittelua ja kokonaiskoordinointia tulisi kehittää. Tarvittavat kartoitukset, kuten purku-, uudelleenkäyttö- ja haitta-ainekartoitus, tulisi olla tehtynä hyvissä ajoin, jotta uudelleenkäyttöön soveltuvat purkuosat ovat tunnistettu ja niille on löydetty uusi käyttökohde. Muita mahdollisia ilkivallan ehkäisyyn tähtääviä ratkaisuja ovat rakennuksen väliaikaiskäytön mahdollistaminen, tehokkaammat teknologiset valvontaratkaisut sekä viestinnälliset keinot.

Selvitys toteutettiin Ilkivalta kuriin ja rakennusten purkumateriaalit kiertoon (ILKIKURI) -hankkeessa. Hanke tukee pääkaupunkiseudun rakentamis- ja kiinteistöalan siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Hankkeessa toteutettiin seitsemän asiantuntijahaastattelua, kolme ryhmähaastattelua ja yksi työpaja. Niihin osallistui muun muassa purkamisen, turvallisuuden ja uudelleenkäytön asiantuntijoita sekä pääkaupunkiseudun kaupungeista että yrityksistä. Lisäksi haastateltiin nuoria ja nuorisotyön asiantuntijoita. Hanke toteutettiin Euroopan aluekehitysrahastosta myönnettävällä rahoituksella. Rahoituksen valvova viranomainen on Uudenmaan liitto.

Lisätietoa:

• ILKIKURI-hanke: hsy.fi/ilkikuri