Hyvät teot pöytään – Ravitsemustalkoot nostaa esille yritysten työn

Elintarviketeollisuudella on tärkeä rooli suomalaisten ravitsemuksen parantamisessa. Yritysten tuotekehitys, innovaatiot ja viestintä vaikuttavat siihen, millaisia vaihtoehtoja kuluttajille on tarjolla.

Elintarviketeollisuusliiton (ETL) käynnistämä Ravitsemustalkoot kokoaa yhteen ruokia ja juomia valmistavien yritysten työn paremman ravitsemuksen eteen ja nostaa esille konkreettisia tekoja.

– Yritykset ovat jo pitkään kehittäneet tuotteitaan, jotta kuluttajilla olisi vaihtoehtoja terveellisen ja itselle sopivan ruokavalion koostamiseen. Ravitsemustalkoilla haluamme näyttää, mitä yritykset jo tekevät paremman ravitsemuksen eteen, ja kannustaa yrityksiä uusiin tekoihin, Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää sanoo.

Ravitsemustalkoihin osallistuvat yritykset valitsevat toimintaansa sopivat tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Ravitsemustekoja voivat olla esimerkiksi suolan ja sokerin vähentäminen tuotteissa, kuidun ja täysjyvän lisääminen, kasvipohjaisten tuotteiden kehittäminen sekä kuluttajien terveellisten ruokavalintojen tukeminen viestinnällä.

ETL jäsenkyselyn mukaan yritykset aikovat jatkaa tuotteidensa ravitsemuslaadun parantamista ja kehittää uusia vaihtoehtoja kuluttajille.

– Kestävä muutos saadaan aikaan kannustamalla yrityksiä kehittämään tuotteitaan ja innovoimaan, ei yksittäisiin tuotteisiin kohdistuvilla veroilla tai rajoituksilla, ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä sanoo.

Ravitsemustalkoot täydentää Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussitoumusmallia ja tukee myös Kansallisen ruokastrategian 2040 tavoitetta lisätä suomalaisten mahdollisuuksia terveelliseen ruokaan.

Yritykset voivat liittyä Ravitsemustalkoisiin Sitoumus2050-palvelussa. ETL seuraa talkoiden etenemistä vuosittain ja kokoaa yhteen tietoa alan ravitsemusteoista. 

Parempi ravitsemus tarvitsee ajantasaista tutkimustietoa

Suomalaisten parempi ravitsemus edellyttää ajantasaista tutkimustietoa sekä yritysten, tutkijoiden ja päättäjien yhteistyötä. Ravitsemustalkoot tarjoavat yhden tavan tiivistää vuoropuhelua.

Yksi jo keskusteluissa esiin noussut yhteinen huoli on ajantasaisen tiedon puute suomalaisten ruuankäytöstä ja ravinnonsaannista. Viimeisin laaja FinRavinto-tutkimus on vuodelta 2017. Tutkimustietoa tarvitaan niin tuotteiden kehittämiseen kuin poliittisen päätöksenteon tueksi.

–  Yritykset eivät voi kehittää tulevaisuuden ratkaisuja lähes kymmenen vuotta vanhan tiedon varassa. Tuoretta tietoa tarvitaan kiireesti sekä yritysten että päättäjien käyttöön, Tanhuanpää peräänkuuluttaa.

Tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin panostaminen vahvistaa myös elintarviketeollisuuden kasvua ja Suomen kokonaisturvallisuutta. Riittävä TKI-rahoitus auttaa yrityksiä kehittämään tuotteitaan, uudistamaan tuotantoaan ja vahvistamaan kotimaisen ruokajärjestelmän toimintakykyä.

– Ruoka-alalle kohdennettu TKI-rahoitus on investointi suomalaisten terveyteen, yritysten kasvuun ja Suomen kokonaisturvallisuuteen, Käkelä tiivistää.