Hammasimplantti vaatii elinikäistä ylläpitohoitoa – laiminlyönti voi johtaa jopa luukatoon
3.11.2026 06:17:00 EET | Potilasvakuutuskeskus | Tiedote
Implanttihoitoihin liittyvien potilasvahinkojen taustalla on useimmiten puutteita hoidon suunnittelussa. Myös puutteellinen ylläpitohoito voi johtaa implantin ympäristön tulehdukseen ja lopulta luukatoon. Vaiva voi edetä pitkään oireettomana, ja siksi implantti vaatii tiivistä seurantaa koko elinkaarensa ajan.

Vuosittain implanttihoitoihin liittyviä potilasvahinkoja on korvattu keskimäärin noin 90. Implanttihoidossa on kyse yhden tai useamman puuttuvan hampaan korvaamisesta keinojuuren varaan rakennetuilla proteesihampailla. Implanttihammas ei voi reikiintyä, mutta iensairauksia niiden ympärillä esiintyy varsin yleisesti. Osa hoidon ongelmista aiheutuu puutteellisesta ylläpitohoidosta, jonka tulee jatkua koko implantin elinkaaren ajan.
- Potilaan on ymmärrettävä ennen hammasimplantin tekoa, että implantti vaatii elinikäistä sitoutumista ylläpitohoitoon. Hammasta voi olla haasteellisempaa puhdistaa, ja ajan kuluessa epäpuhtaudet aiheuttavat ientulehduksen, joka voi edetä luuhun saakka, Potilasvakuutuskeskuksen hammaslääketieteen ylilääkäri Salla Salmenkivi kertoo.
Hoitava hammaslääkäri suunnittelee potilaan ylläpitohoidon yksilöllisesti. Usein implanttihoidon valmistuttua potilaan tulee käydä kontrolleissa ja ammatillisissa puhdistuksissa totuttua lyhyemmin väliajoin. Hoitoväliä pidennetään, kun implanttien ja koko suun tilanteen kannalta se todetaan riittäväksi.
Pahimmillaan implanttien ylläpitohoidon laiminlyönnit voivat aiheuttaa sen, että implantti menetetään. Lisäksi seurauksena voi olla niin vakava paikallinen luukato, ettei uuden implantin kiinnittäminen enää onnistu.
- Vaikka hampaat olisivat muuten niin hyvässä kunnossa, että hammaslääkärin tarkastukset voisivat olla esimerkiksi kolmen vuoden välein, implantti voi vaatia selvästi tiiviimpää seurantaa. Implantteihin liittyvät vaivat ovat usein hyvin pitkään oireettomia, eli hammaslääkärin tarkastuksen tarvetta ei voi päätellä oirekuvan perusteella, Salmenkivi muistuttaa.
Hammaslääkäripäivät järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 5.–6.11.
- Erikoishammaslääkärit Salla Salmenkivi ja Jussi Furuholm luennoivat Hammaslääkäripäivien ohjelmalavalla pe 6.11. klo 13.30 aiheena Mitä voimme oppia potilasvahingoista? Vinkkejä implanttien ylläpitohoitoon ja juurihoitoon.
- Potilasvakuutuskeskus on näyttelyssä osastolla 3b40.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riikka Luomanpääviestinnän asiantuntija
Puh:040 922 5586riikka.luomanpaa@vakuutuskeskus.fiViestintä
Arkisin yleensä klo 9–15.
Kuvat


Linkit
Potilasvakuutuskeskus lyhyesti
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
Veneluun murtuma ei aina näy röntgenissä – diagnoosiviiveet korostuvat rannemurtumien potilasvahingoissa28.10.2026 06:12:00 EET | Tiedote
Potilasvakuutuskeskus on korvannut kymmenen vuoden aikana yhteensä 544 ranteen alueen murtumiin liittyvää potilasvahinkoa. Veneluun murtumiin liittyi 83 vahinkoa, ja 88 prosentissa niistä oli kyse diagnoosiviiveestä. Kaikissa ranteen alueen murtumiin liittyvissä vahingoissa korostuivat myös leikkaushoidon puutteet ja murtuman virheasentoon reagoimatta jättäminen.
Lääkitsemättä jättäminen oli yleisin korvattu lääkitysvahinko14.10.2026 06:12:00 EEST | Tiedote
Lähes joka viides Potilasvakuutuskeskuksen tutkimusaineiston korvatuista lääkitysvahingoista liittyi siihen, että potilas jäi ilman tarpeellista lääkitystä. Näistä vahingoista yli kolmannes koski verenohennuslääkkeitä, joissa puutteet lääkityksessä voivat olla kohtalokkaita.
Tutkimus: Potilaan ääni ei aina tule kuulluksi psykiatrisessa hoidossa25.6.2026 06:11:00 EEST | Tiedote
Psykiatrisessa sairaalahoidossa potilaan mahdollisuus osallistua oman hoitonsa suunnitteluun ja päätöksentekoon on keskeinen osa potilasturvallisuutta. Potilasvakuutuskeskuksen aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että osa potilaista kokee jäävänsä ulkopuolelle hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa.
Diagnoosiviiveet yksi merkittävimmistä potilasvahinkojen syistä Suomessa20.5.2026 06:11:00 EEST | Tiedote
Vuosittain Suomessa korvataan runsaat 2000 potilasvahinkoa. Niistä noin viidesosa liittyy diagnoosin ja hoidon viiveeseen. Viiveistä aiheutuneita vahinkoja tarkasteltiin tuoreessa tutkimuksessa, joka pohjautuu Potilasvakuutuskeskuksen vahinkoaineistoihin vuosilta 2007–2008, 2017–2018 ja 2021–2022.
Potilasvahinkoja tapahtuu myös parhaille osaajille rutiinitoimenpiteissä6.5.2026 06:12:00 EEST | Tiedote
Suurin osa korvattavista potilasvahingoista tapahtuu erilaisissa leikkaustoimenpiteissä. Juuri julkaistu tutkimus paneutuu korva-, nenä- ja kurkkutautien vahinkoihin, ja sen mukaan suurin osa korvatuista vahingoista tapahtuu erikoislääkäreille rutiininomaisissa toimenpiteissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme