Itsemyötätunnon pelko voi lisätä perfektionististen urheilijoiden mielenterveyden haavoittuvuutta

Täydellisyyden tavoittelu ei kuitenkaan ole yksiselitteisen haitallista. Moni urheilija kokee perfektionismiin liittyvät piirteet voimavaraksi, jotka auttavat kehittymään ja saavuttamaan tavoitteita. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia tekijöitä, jotka voivat suojata urheilijoiden mielenterveyttä silloin, kun perfektionismi on läsnä.  

Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden perfektion­istisen käyttäytymispiirteen – perfektionististen pyrkimysten ja perfektionististen huolten – yhteyksiä urheilijoiden mielenterveyteen liittyviin muuttujiin: urheilusuoritusten herättämiin tunnetiloihin, häpeätulkintoihin sekä psykologi­seen ahdinkoon. Lisäksi selvitettiin itsemyötätunnon ja itsemyötätunnon pelon välittäjäroolia näissä yhteyksissä. 

Tutkimukseen osal­listui 693 suomalaista 15–60-vuotiasta kilpaur­heilijaa yli 70 ur­heilulajista aluesarjatasolta aina kan­sainväliseen huipputasoon saakka.  

Itsemyötätunnon pelko yhteydessä mielenterveyden haavoittuvuuteen 

Tulokset osoittivat perfektionistisen käyttäytymisen olevan yhteydessä mielenterveysmuuttujiin. Perfektionistiset pyrkimykset ennustivat hyödyllisiksi koettuja tunnetiloja. Perfektionistiset huolet puolestaan olivat voimakkaasti yhteydessä haitallisiksi koettuihin tunnetiloihin, häpeätulkintoihin ja psykologiseen ahdinkoon.  

Itsemyötätunto odotetun mukaisesti vahvisti perfektionististen pyrkimysten ja hyödyllisiksi koettujen tunnetilojen välistä yhteyttä. Itsemyötätunto ei kuitenkaan lieventänyt perfektionististen huolten yhteyttä mielenterveysongelmien riskitekijöihin.  

Kilpaurheilukulttuurissa itsemyötätunto voidaan kokea uhkana suorituskyvylle. Itsemyötätunnon pelkoon sisältyy mm. uskomus, että myötätunto itseään kohtaa vähentää motivaatiota.  

Tutkimuksessa itsemyötätunnon pelko vahvisti selvästi perfektionistisen käyttäytymisen yhteyttä haitallisiksi koettuihin tunnetiloihin, ahdinkoon ja häpeään.  

"Tämä voi viitata siihen, että ne perfektionistiset urheilijat, jotka pelkäävät tai vastustavat myötätuntoista suhtautumistapaa itseensä, voivat olla alttiimpia mielenterveyden ongelmien kehittymiselle”, väitöskirjatutkija Sanna Turakka Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.   

Urheilijan suhtautumisella itsekriittisiin ajatuksiin on väliä 

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös urheilijoiden suhtautumistapoja heidän itsekriittisiin ajatuksiinsa. Tulosten pohjalta Turakka arvioi, että hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä voi olla se, mitä kilpaurheilija tekee itsekriittisten ajatusten läsnä ollessa. Automaattinen itsekritiikin ohjaama toiminta voi olla yhteydessä haitallisiksi koettuihin tunnetiloihin ja lisääntyneeseen häpeään.  

"Joustavammat tavat kohdata itsekriittisiä ajatuksia voivat edistää hyvinvointia."  

Tutkimus lisää ymmärrystä perfektionismiin liittyvistä psykologisista prosesseista ja voi edesauttaa tehokkaampien ja yksilöllisempien valmennusinterventioiden kehittämistä kilpaurheilijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi.  

Alkuperäinen tutkimusartikkeli: 

Turakka, S., White, R. G., Robazza, C., Keinonen, K., & Ruiz, M. C. (2026). Perfectionism and athletes’ mental health: The mediating role of self-compassion. Performance Enhancement & Health, 14(3), 100431.  

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211266926000198 

Urheiluopistosäätiö tukee tätä tutkimusta 

Lisätietoja:

Sanna Turakka, väitöskirjatutkija
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
sanna.m.turakka@jyu.fi