Suomalaisyritykset säästävät, kun pitäisi investoida – Finnveran Mauri Kotamäki: ”Kasvua ei synny pelkästään vahvaa tasetta rakentamalla”

Suomen investoinnit ovat viimeisen vuoden aikana olleet noin kuusi prosenttia vuoden 2019 tason alapuolella. Ruotsissa ne ovat 14 prosenttia ja Tanskassa 23 prosenttia vuoden 2019 tason yläpuolella. Suuri osa Suomen pudotuksesta johtuu asuntorakentamisesta, jonka investoinnit ovat romahtaneet lähes 40 prosenttia vuoden 2022 huipusta. Ilman asuntoja Suomen investoinnit ovat kuitenkin noin kuusi prosenttia vuoden 2019 tason yläpuolella. Lukua nostavat alkuvuoden hävittäjätoimitukset, mutta ilman niitäkin investoinnit ovat vuoden 2019 tason yläpuolella. 

Asuntorakentamisen väheneminen leikkasi Suomen talouskasvusta noin 1,4 prosenttiyksikköä sekä vuonna 2023 että vuonna 2024. Laskennallisesti, jos asuntoinvestoinnit olisivat pysyneet ennallaan, talous olisi kasvanut vuonna 2024 noin 2,4 prosenttia toteutuneen yhden prosentin sijaan. Todellinen vaikutus on jonkin verran pienempi, koska osa rakentamisen panoksista tuodaan ulkomailta. 

– Investointikeskustelussa Suomen tilanne näyttää helposti synkemmältä kuin se on. Asuntorakentaminen selittää ison osan pudotuksesta. Tosin kun katsotaan pidemmälle, jäljelle jää hankalampi kysymys: miksi suomalaiset yritykset ottavat niin vähän riskiä kasvaakseen? kysyy Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. 

Ruotsissa yritykset ovat rahoittaneet kasvua velalla 

Suomen ja Ruotsin välinen ero näkyy myös siinä, miten yritykset rahoittavat investointejaan. Suomessa yritysten säästöt ovat ylittäneet niiden investoinnit 25 vuotena 26:sta tällä vuosituhannella. Ruotsissa yritykset ovat puolestaan käyttäneet enemmän ulkoista rahoitusta eli velkaa investointeihin ja kasvuun.  

Suomalaisyritysten velka vastaa 114:ta prosenttia bruttokansantuotteesta. Ruotsissa vastaava suhde on 151 prosenttia ja Tanskassa 135 prosenttia. Suomessa yritysten velkasuhde on laskenut vuoden 2015 jälkeen. Katsauksen mukaan kyse ei ole erityisen suurista kassavaroista, vaan siitä, että velkaa käytetään kasvun rahoittamiseen vähän.  

– Velattomuus ja vahva tase ovat yksittäiselle yritykselle hyviä asioita, mutta kasvua ei synny pelkästään vahvaa tasetta rakentamalla. Tase pitää saada töihin. Suomessa kasvumahdollisuuksia jää käyttämättä, Kotamäki sanoo. 

Tällä hetkellä yritysten varovaisuudelle on myös hyvä syy. Lokakuussa peräti 45 prosenttia teollisuusyrityksistä piti kysynnän puutetta tuotannon esteenä, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 34 prosenttia. Rahoituksen nimesi esteeksi vain neljä prosenttia. 

– Heikko kysyntä selittää, miksi yritys ei juuri nyt kasvata kapasiteettia. Se ei kuitenkaan selitä sitä, miksi suomalainen yrityssektori on säästänyt ja karttanut velkaa kasvun rahoittamisessa jo yli kaksi vuosikymmentä. Tässä on myös rakenteellinen ongelma, Kotamäki arvioi.  

Investoinnit keskittyvät energiaan ja datakeskuksiin 

Kasvua on nähty erityisesti energia-alalla sekä informaatio- ja viestintäalalla. Informaatio- ja viestintäalan investoinnit kasvoivat vuosina 2019–2025 yli 80 prosenttia ja energia-alan lähes 70 prosenttia. Taustalla ovat muun muassa datakeskukset, tuulivoima ja sähköverkkojen rakentaminen.  

– Suomeen kyllä löytyy investoijia. Kysymys kuuluu, miksi kotimaiset yritykset investoivat niin varovaisesti. Ulkomainen pääoma ei yksin ratkaise Suomen kasvuongelmaa, Kotamäki sanoo. 

Ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus Suomen yritysinvestoinneista on noussut lähes neljännekseen. Osuus on kuitenkin suunnilleen sama kuin Ruotsissa ja Tanskassa, joten ulkomaisen pääoman kasvava merkitys ei ole vain Suomen erityispiirre.  

Kasvuyritykset erottuvat varovaisesta joukosta 

Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten investointinäkymä poikkeaa selvästi muista. Kun kaikkien pk-yritysten investointiodotusten saldoluku on −11, voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä se on +53. 

– Kasvuyritysten investoinnit ovat usein suuria suhteessa liikevaihtoon, jolloin oma kassavirta ei riitä. Rahoitus ei näytä rajoittavan koko yrityssektoria, mutta juuri kasvuhakuisten yritysten kohdalla tilanne voi olla toinen. Suomen kannalta olennaista on saada lisää investointeja, jotka vahvistavat yritysten tuotantokykyä ja luovat pohjaa tulevalle kasvulle. Tässä Suomi jää edelleen Ruotsista ja Tanskasta, Finnveran ekonomisti Anni Koskinen sanoo. 

Lisätiedot: 

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, etunimi.sukunimi@finnvera.fi 

Anni Koskinen, ekonomisti, etunimi.sukunimi@finnvera.fi