Kokoomuksen Limnell: Suomen pelote tarvitsee neljännen C:n – Suomea ei saa pystyä lamauttamaan

Euroopassa maanantaina ilmenneet kyberhyökkäykset ovat häirinneet kauppojen kylmäjärjestelmiä useissa maissa. Myös Suomessa on havaittu kylmälaitteiden häiriöitä. Limnellin mukaan tapaukset osoittavat, miten digitaalisiin järjestelmiin kohdistuva hyökkäys voi aiheuttaa fyysistä vahinkoa ja häiritä ihmisten arkea.

– Kyberhyökkäyksellä voidaan pysäyttää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ilman yhtäkään laukausta. Tänään kohteena on ruokakaupan kylmäjärjestelmä, huomenna kyse voi olla vedestä, sähköstä, sairaaloista tai liikenteestä. Meidän on varmistettava, ettei yksittäinen hyökkäys pääse lamaannuttamaan ihmisten arkea, Limnell sanoo.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb nosti maanantaina maanpuolustuskurssien avajaispuheessaan esille uskottavan pelotteen kolme C:tä: capabilities (kyvykkyydet), credibility (uskottavuus) ja communication (viestintä). Limnell esittää niiden rinnalle neljättä C:tä: continuity, toiminnan jatkuvuus.

– Presidentti Stubb piti erittäin tärkeän puheen. Haluan nostaa hänenkin korostamansa yhteiskunnan jatkuvuuden omaksi, neljänneksi pelotteen osatekijäksi. Vastustajan on tiedettävä, ettei Suomea pystytä helposti lamauttamaan. Hyökkäyksellä ei saa saavuttaa tavoiteltua vaikutusta. Yhteiskunnan toimintakyky on itsessään osa uskottavaa pelotetta, Limnell painottaa.

Maanantaina julkaistu kansallinen riskiarvio korostaa yhteiskunnan eri toimintojen keskinäisriippuvuuksia sekä teknologisten uhkien kasvavaa merkitystä. Limnellin mukaan Suomen on varauduttava erityisesti tilanteisiin, joissa kyberhyökkäykset, fyysiset häiriöt ja informaatiovaikuttaminen kohdistuvat yhteiskuntaan samanaikaisesti.

Limnell nostaa esille kolme kiireellistä toimenpidettä Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Kriittisten palveluiden ja verkkoon liitettyjen ohjausjärjestelmien suojaus on varmistettava nykyistä järjestelmällisemmin. Varajärjestelmien toimivuutta ja palveluiden palautumiskykyä on testattava käytännössä. Lisäksi viranomaisten ja yritysten yhteistyötä on vahvistettava, jotta hyökkäykset ja niiden yhteisvaikutukset tunnistetaan ajoissa.

– Suomen pelotteen vahvuus ei ole ainoastaan siinä, mitä pystymme puolustamaan, vaan myös siinä, mitä vihamielinen toimija ei pysty meiltä pysäyttämään. Suomi, jonka tavallinen arki jatkuu vakavissakin häiriöissä, on vaikeampi kohde painostukselle, Limnell päättää.