Pyhäjärven lintuvesikunnostus tarvitsee tekijän vaativaan talvityöhön – haussa jääteiden rakentaja

Sumiaisissa Konneveden ja Äänekosken rajalla sijaitsevan Pyhäjärven lintuveden kunnostuksen tavoitteena on parantaa järven tilaa linnuston elinympäristönä. Viime syksynä Pyhäjärveä kunnostettiin ruoppaamalla kelluvan kaivinkoneen avulla noin 2,6 hehtaarin alueelta. Ruoppaus kohdistui pintakasvillisuuteen ja sen alla olevaan turvekerrokseen. 

Jäätie on edellytys massojen siirtämiselle 

Nyt edessä olevalle poikkeukselliselle työvaiheelle etsitään tekijää. Ruoppausmassakasat sijaitsevat neljällä alueella, joista massat on tarkoitus kuljettaa traktoreilla ja kaivinkoneella läheiselle läjitysalueelle. Raskaan kaluston liikkuminen järvellä edellyttää riittävän vahvoja jääteitä. 

– Kohteella voimassa olevan vesiluvan mukaisesti ruoppausmassat tulee siirtää pois järvialtaalta. Mikäli ruoppausmassojen siirtoa talvitöinä ei tulevien vuosien aikana saada yrityksistä tai olosuhteiden vuoksi onnistumaan, on vesilupaan haettava muutosta ruoppausmassojen läjityspaikan osalta, lintuvesikoordinaattori Matti Puljujärvi Keski-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo.

Keski-Suomen elinvoimakeskuksen kilpailuttamaan työhön kuuluu jääteiden auraaminen ja vahvistaminen pumppaamalla vettä luonnonjään päälle. Valmiiden ajourien on oltava vähintään kahdeksan metriä leveitä, ja tavoitteena on saavuttaa vähintään 60 senttimetrin vahvuinen teräsjääkerros. Lisäksi työhön kuuluu Halttusennevan läjitysalueen noin kahden kilometrin mittaisten ajourien talvikunnossapito.

Työ alkaa sää- ja jääolosuhteiden salliessa marras-joulukuusta 2026 eteenpäin. Ruoppausmassojen kuljetukset on tarkoitus aloittaa kevättalvella 2027, mikäli jääolosuhteet ja jäädytystyön onnistuminen sen mahdollistavat. Tehtävä edellyttää sekä kokemusta jääteiden tekemisestä että työhön soveltuvaa kalustoa. 

– Työ vaatii myös olosuhteiden seuraamista, ja tekijän tulee sitoutua työhön koko talvikauden ajaksi. Pienikin eristävä lumikerros tulee aurata pois jäädytettävältä alueelta nopealla aikataululla, Puljujärvi toteaa. 

Vaikka itse auraustyö on verrattain yksinkertaista, jääteiden rakentamisessa kokonaisuuden hallinta on tärkeää. Esimerkiksi aurauspenkkojen muotoilu ja niiden huolellinen tiivistäminen ovat tärkeitä työvaiheita keinojäädytyksen onnistumisen varmistamiseksi. 

– Jääteiden tekemiseen tarvittavaa osaamista ja ymmärrystä varmasti löytyy edelleen, vaikka vanhastaan jääteitä käyttäneet toimijat ovat pitkälti luopuneet toiminnasta. Sopivaa osaamista voisi löytyä vaikka aktiiviselta retkiluistelureitin ylläpitäjältä tai moottorikerhosta, Puljujärvi vinkkaa.  

Tarjouksia pyydetään erikseen alkutalven kevyen aurauskaluston, myöhemmin käytettävän raskaamman kaluston sekä lisäjäädytykseen tarvittavan henkilötyön tuntihinnoista. 

Tarjouskilpailu on parhaillaan käynnissä. Tarjoukset tulee jättää 18.11.2026 mennessä. 

Tutustu tarjouspyyntöön: KES/2172/2026 / Jääteiden teko ja ylläpito Konneveden-Äänekosken Pyhäjärvelle talvikaudella 2026–2027 (tarjouspalvelu.fi) 

Pyhäjärvellä tavoitellaan linnuston elpymistä 

Pyhäjärvi on yksi Keski-Suomen arvokkaimmista lintuvesistä, ja sen linnuston kehitystä on seurattu jo 1980-luvulta lähtien. Järven vesilinnusto on pitkällä aikavälillä taantunut: esimerkiksi punasotka, lapasorsa, heinätavi ja mustakurkku-uikku ovat käytännössä hävinneet järven pesimälajistosta. Myös muiden vesilintulajien, kuten haapanan, jouhisorsan ja nokikanan parimäärät ovat seurannan aikana vähentyneet. 

Kunnostuksilla pyritään ehkäisemään järven umpeenkasvua ja parantamaan vesilintujen pesintä- ja poikastuotanto-olosuhteita. Ruoppaustyön lisäksi järvellä on kunnostettu saarekkeita, joiden toivotaan tarjoavan sopivia pesimäympäristöjä muun muassa naurulokeille. 

Helmi-elinympäristöohjelmassa hoidetaan heikentyneitä elinympäristöjä 

Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön sekä näiden alaisten organisaatioiden yhteinen ohjelma vuosille 2021–2030. Luonnonhoitoa ja suojelua toteutetaan soilla, lintuvesillä, perinnebiotoopeilla, metsissä, pienvesillä sekä rannoilla. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. 

Lintuvesien suurimmat uhat Suomessa ovat rehevöityminen ja kohteiden umpeenkasvu. Lintuvesien hoitomuotoina ovat raivaukset, laidunnus, avovesialan lisääminen ruoppaamalla, niitot, vedenpinnan nostaminen patorakenteilla, hoitokalastus sekä vieraspetopyynti. Lähes aina yksittäistä kohdetta hoidetaan useamman hoitomuodon yhdistelmällä. 

Lisätietoa Helmi-elinympäristöohjelmasta: 
https://ym.fi/helmi 

Lisätietoa Helmi-ohjelman toimeenpanosta Keski-Suomessa:Helmi-ohjelman toimeenpano - Keski-Suomi