Polaaripyörteen poikkeuksellinen heikkeneminen voi muuttaa alkutalven säätyyppejä

Pohjoisen napa-alueen ylle stratosfääriin, eli noin 10–50 kilometrin korkeuteen, talviaikaan muodostuva tuulijärjestelmä on nyt vuodenaikaan nähden jopa ennätyksellisen heikko. Polaaripyörteeksi nimetty ilmiö tavallisesti voimistuu marraskuussa, kun lämpötilaero kylmenevän napa-alueen ja keskileveysasteiden välillä kasvaa. Samaan talviseen kiertoliikkeeseen liittyy troposfäärin länsivirtaus, joka tuo Suomeen usein lauhaa, tuulista ja sateista säätä.

“Tänä vuonna stratosfäärin kehitys on ollut päinvastainen. Polaaripyörrettä ympäröivät länsituulet ovat heikentyneet nopeasti, ja ennusteissa pyörre voi pysyä erittäin heikkona jopa noin kaksi viikkoa. Tällä tulee todennäköisesti olemaan merkittäviä vaikutuksia tulevan talven säähän pohjoisella pallonpuoliskolla”, sanoo ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta.

Polaaripyörteen heikkenemisen syy löytyy alempaa ilmakehästä. Lokakuun lopun laaja-alaiset korkeapaine- ja matalapainerakenteet synnyttivät troposfääristä stratosfääriin etenevää planetaarista aaltoliikettä, joka alkoi jarruttaa polaaripyörteen länsivirtausta.

"Tällaiset niin sanonut 'sääsattumat' ovat hyvin vaikeasti ennustettavia, mikä tekee keskileveysasteiden pitkistä, koko talvea koskevista kausiennusteista hyvin epävarmoja."

Heikon polaaripyörteen vaikutus Suomen säähän näkyy aikaisintaan marraskuun lopussa

Polaaripyörteen häiriön vaikutukset eivät yleensä näy maanpinnan säässä välittömästi. Stratosfäärin häiriön täytyy ensin ulottua alempaan stratosfääriin ja edelleen myös troposfäärin suihkuvirtauksiin. On myös mahdollista, että vaikutuksia ei havaita, etenkään lyhytkestoisissa häiriöissä.

”Nyt ennustettu polaaripyörteen häiriö on kuitenkin melko pitkäkestoinen, joten todennäköisyys säävaikutuksille on varsin suuri. Käytännössä vaikutusten leviäminen troposfäärin säähän kestää yleensä 1–3 viikkoa, mutta sinne yltäessään ne voivat jatkua useita viikkoja”, Nyman selittää.

Troposfäärin säähän vaikuttaa samanaikaisesti muitakin hitaasti muuttuvia tekijöitä. Tärkeimpiä niistä on erittäin voimakas El Niño, joka muuttaa trooppisen Tyynenmeren sateiden sijaintia ja niiden kaukovaikutuksia. Alkutalvella El Niño tyypillisesti kallistaa Pohjois-Atlantin säätyyppiä voimakkaamman länsivirtauksen suuntaan. Yhteys on kuitenkin vaihteleva ja voi muuttua talven edetessä.

Tuoreimpien ennusteiden perusteella Suomen sää näyttää pysyvän lähiviikkoina länsivirtausvoittoisena ja vuodenaikaan nähden melko lauhana. Marraskuun jälkipuoliskolla ja joulukuun alussa heikomman länsivirtauksen ja mahdollisten sulkukorkeapaineiden todennäköisyys kuitenkin kasvaa, kun stratosfäärin vaikutus todennäköisesti ulottuu troposfääriin.

”Myös säämallien viikkoennusteissa on jonkin verran viitteitä sulkukorkeapaineen kehittymisestä Grönlantiin, mikä lisäisi talvisen ja kylmän sään todennäköisyyttä Suomessa. On kuitenkin yhä täysin mahdollista, että sulkukorkeapaine kehittyykin jonnekin muualle, jolloin kylmät ilmavirtaukset voisivat suuntautua Euroopan sijasta esimerkiksi Aasiaan tai Pohjois-Amerikkaan”, Nyman sanoo.

Lämpimät meret muuttavat Suomeen saapuvaa ilmaa

Talvi on pohjoisella pallonpuoliskolla vasta alkamassa. Lumipeitettä ja merijäätä on arktisilla alueilla vielä vähän, ja Suomenkin pohjoispuolisten merialueiden vesi on tavanomaista lämpimämpää.

Lämpimät ja osittain jäättömät merialueet muokkaavat kylmiä ilmamassoja matkalla kohti Suomea ja vaimentavat niiden vaikutuksia. Samalla avoimilta merialueilta saatava lämpö ja kosteus voivat lisätä sateita. Taustalla vaikuttaa lisäksi ilmaston lämpeneminen, eli ilmamassat ovat kauttaaltaan vähän lämpimämpiä. Tämä ei kuitenkaan estä kylmien säätyyppien esiintymistä.

”Polaaripyörteen mahdollinen vaikutus näkyykin Suomessa ennen kaikkea kylmille ilmavirtauksille suotuisten säätyyppien todennäköisyyden kasvuna, ei varmana tai kireänä pakkasjaksona. Tämä korostuu erityisesti nyt, kun talvi on vasta alkamassa”, Nyman toteaa.