Virtuaalitodellisuus tarjoaa uusia keinoja lasten ahdistuksen lievittämiseen – Kaija Puuralle arvostettu Konrad Reijowaaran palkinto

Konrad Reijowaaran palkinto myönnetään Kaija Puuralle (s. 1961) tunnustuksena merkittävästä elämäntyöstä lasten mielenterveyden, lastenpsykiatrisen hoidon ja lapsiperheiden hyvinvoinnin hyväksi.

Puura työskentelee Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professorina sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian ylilääkärinä.

Kliinisen työn ja tutkimuksen lisäksi hän on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja tuore Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) puheenjohtaja.

Puura on myös kysytty luennoitsija ja asiantuntija. Hän on tehnyt vuodesta 2020 lähtien asiantuntijayhteistyötä Pikku Kakkosen kanssa ja osallistunut muun muassa Jyrkin ja Neposen tunneloikkia -ohjelman suunnitteluun.

Virtuaalitodellisuudesta apua lasten ahdistukseen

Viime vuosina Kaija Puura on keskittynyt etenkin virtuaalitodellisuutta hyödyntävien hoitomuotojen sekä pienten lasten mielenterveyttä ja vanhemmuutta tukevien digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

”Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen tavanomaisen lastenpsykiatrisen hoidon tukena tarjoaa lapsille mahdollisuuden harjoitella turvallisesti ahdistavien tilanteiden kohtaamista, tunteiden säätelyä sekä sosiaalisia taitoja”, hän kertoo.

VirNE-virtuaalisovelluksen avulla pyritään lievittämään erityisesti kivuliaisiin toimenpiteisiin tulevien lasten stressiä ja jännitystä. VR-laseilla käytettävässä sovelluksessa lapsi voi harjoitella ahdistuksen hallintaa tekemällä syvähengitys- ja rentoutumisharjoituksia yhdessä omahoitajansa kanssa.

Hoitoon voidaan sisällyttää myös ahdistavien tilanteiden kohtaamisen harjoittelua virtuaalitodellisuudessa. Lopuksi lapsi voi rentoutua esimerkiksi virtuaalisessa huvipuistossa.

VirNE on jo käytössä muun muassa Lasten lääketutkimuskeskuksen (PeeTU) potilailla, ja sen käyttöä on tarkoitus laajentaa.

Lasten mielenterveys on myös yhteiskunnan asia

Vaikka teknologia ja virtuaalitodellisuus tarjoavat uusia keinoja lasten hyvinvoinnin tukemiseen ja psykiatriseen hoitoon, ne eivät Puuran mukaan korvaa inhimillistä kohtaamista, jossa lapsi kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.

”Lapsipotilaalle on monesti merkityksellisintä kohdata aikuinen, joka on aidosti kiinnostunut siitä, miten hän voi ja mihin hän toivoo apua. Usein digitaalisetkin hoitomuodot tehoavat paremmin silloin, kun niihin sisältyy kontakti hoitavaan henkilöön.”

Lastenpsykiatriassa hoidetaan lapsen lisäksi aina koko perhettä. Pitkän uransa aikana Puura on nähnyt, miten yhteiskunnalliset muutokset ja lama vaikuttavat perheiden hyvinvointiin.

Vanhempien työttömyys, terveysongelmat ja lapsiperheköyhyys kuormittavat perheitä vuosikymmenestä toiseen. Puuran mukaan suhtautuminen perheiden vaikeuksiin on kuitenkin muuttunut:

”Nyt perheiden vaikeuksia pidetään itseaiheutettuina, mikä lisää niistä aiheutuvaa häpeän tunnetta myös lapsissa. Lapset eivät elä tyhjiössä, vaan aistivat hyvinkin herkästi aikuisten todellisuutta ja huolenaiheita.”

Kaija Puura:

• Toimii kansainvälisen World Association for Infant Mental Health -järjestön toiminnanjohtajana.
• On kirjoittanut Näin kasvatat lapsestasi mukavan aikuisen -tietokirjan, joka on julkaistu seitsemässä maassa.
• On tarkastanut Suomessa 12 väitöskirjaa ja julkaissut 113 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia.
• Osallistunut Taysin pikkulapsipsykiatrisen yksikön sähköisen hoitopolun ja vanhemmille suunnatun verkkovalmennuksen kehittämiseen.