Lääketieteellinen tiedekunta jakoi vuoden 2026 tunnustuspalkinnot Turun Lääketiedepäivillä

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on jakanut 1990-luvulta lähtien tunnustuksia ansiokkaasta toiminnasta tutkimuksen, koulutuksen ja hallinnon saralla. Vuoden 2026 tunnustuspalkinnot jaettiin Turun Lääketiedepäivien avajaisissa tiistaina 3.11.2026 Sigyn-salissa.

Kliininen silmä uudesta sähköisestä toimintamallista psykiatriseen hoitotyöhön

Vuoden 2026 Kliininen silmä myönnettiin postdoc-tutkija Maria Ameelille ja apulaisprofessori Tella Lantalle uuden sähköisen toimintamallin tuomisesta psykiatriseen hoitotyöhön. Toimintamallissa potilaan ajantasainen väkivaltariskin arviointi yhdistyy potilastietojärjestelmässä riskitasoa vastaaviin ennaltaehkäiseviin hoitotyön interventioihin.

Ameelin ja Lantan johtamassa hankkeessa Australiassa kehitetty malli sovitettiin suomalaiseen psykiatriseen hoitoon, integroitiin potilastietojärjestelmään sekä otettiin käyttöön HUSissa 23:lla aikuispsykiatrian osastolla vuonna 2024. Syksystä 2026 alkaen käyttöönotto laajenee Tyks Psykiatrian Kompassisairaalaan ja Vanhan Vaasan sairaalaan.

– Malli tukee hoitajien kliinistä päätöksentekoa, yhdenmukaistaa toimintaa ja dokumentointia sekä edistää potilaiden ja henkilöstön turvallisuutta. Mallin systemaattinen käyttö on vähentänyt väkivaltatilanteita ja potilaisiin kohdistuvia pakkotoimia, jotka ovat psykiatrisen osastohoidon keskeisiä laatu- ja turvallisuusmittareita. Hanke on onnistunut esimerkki tutkimusnäyttöön perustuvan innovaation viemisestä osaksi kliinistä arkea, palkintoperusteluissa kuvataan.

Vuoden Kliininen silmä jaetaan vuosittain tunnustuksena erityisen onnistuneesta diagnostisesta, hoidollisesta tai hallinnollisesta toiminnasta tai nokkelasta keksinnöstä.

Vuoden opetusteko -palkinto peruselvytyskoulutuksen jalkauttamisesta yläkouluihin

Vuoden opetusteko 2026 -palkinto myönnettiin lääketieteen kandidaatti Matias Olalle, lääketieteen kandidaatti Jouko Leinoselle ja lääketieteen kandidaatti Rasmus Häyrylle peruselvytyskoulutuksen suunnittelemisesta ja jalkauttamisesta yläkouluihin.

Sydäntapahtumiin liittyvä kuolleisuus Suomessa on tilastollisesti suurimpia Euroopassa, eikä peruselvytysopetus ole pakollisena osana opetusohjelmaa. Keväällä 2026 sisätautien oppiaineen ja kardiologian erikoisalan aloitteesta alettiin suunnitella 8.-luokkalaisten peruselvytyskoulutusta.

Ola, Leinonen ja Häyry suunnittelivat vapaaehtoisina käytännönläheisen ja helposti toteutettavan elvytyskoulutuksen rungon, jossa kolmella toiminnallisella rastilla koululaiset ovat saaneet harjoitella paineluelvytystä ja defibrillaattorin käyttöä sekä harjaantua elottoman ja tajuttoman potilaan tunnistamisessa ja lisäavun hälyttämisessä paikalle. Elvytyskoulutus jalkautettiin käytäntöön vuoden 2026 elo- ja syyskuun aikana.

– Elvytyskoulutus on suoraa yhteiskunnallista vaikuttamista ja voi parhaimmillaan johtaa ihmishenkien pelastamiseen. Koulutus on tavoittanut noin 500 oppilasta, heidän koulunsa, opettajansa ja välillisesti myös heidän vanhempansa, kerrotaan palkintoperusteluissa.

Oppimateriaalin tuottajapalkinto jaetaan vuosittain tunnustuksena erityisen ansiokkaasta työstä tiedekunnassa opetuksen kehittämisessä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opetusteon merkitykseen ja vaikuttavuuteen opiskelijoiden oppimiselle ja opetuksen kehittämiselle sekä teon laatuun ja innovatiivisuuteen. Palkinnon suuruus on 1 500 euroa.

Vuoden 2026 erikoislääkärikouluttajana palkittiin helposti lähestyttävä ja arvostettu kouluttaja

Vuoden 2026 erikoislääkärikouluttajan palkinto myönnettiin lastentautien erikoislääkäri, neonatologi, dosentti Kjell Heleniukselle.

Kjell on Tyksin Lasten ja nuorten klinikassa työskentelevä neonatologi, tutkija ja lastentautien kliininen opettaja. Palkinnon perusteluissa todetaan, että hän on erikoislääkärikouluttajana helposti lähestyttävä, kaikkia tasa-arvoisesti kohteleva ja tilanteessa kuin tilanteessa erikoistuvat huomioon ottava kouluttaja.

– Vastasyntyneiden teho-osastolla erikoislääkärinä toimiessaan Kjell pyrkii opettamaan niin erikoistuvia lääkäreitä kuin lääketieteen kandidaattejakin luoden ympärilleen ilmapiirin, jossa kaikesta saa ja kuuluu kysyä ja keskustella. Päivystysaikana takapäivystäjänä ollessaan hän kannustaa etupäivystäjää pohtimaan itse ratkaisuja ja tukee niiden tekemisessä sekä antaa etupäivystäjälle mahdollisuuden toimenpiteiden tekemiseen, perusteluissa kuvataan.

Vuoden erikoislääkäri-/erikoishammaslääkärikouluttajan palkinnon myöntää Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ammatillisen jatkokoulutustoimikunta tunnustuksena ansioituneelle erikoislääkärikouluttajalle tai erikoishammaslääkärikouluttajalle. Ansioksi katsotaan vahva tiedollinen ja taidollinen osaaminen ja valmius jakaa osaamistaan ymmärrettävällä tavalla, hyvä kommunikaatiotaito sekä myönteinen suhtautuminen opiskelijoihin ja palautteen antamiseen. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran 2007. Palkinnon suuruus on 1 500 euroa.

Lisäksi Lääketiedepäivien avajaisissa annettiin kunniamaininta pitkäaikaisesta kouluttamistyöstä apulaisylihammaslääkäri Päivi Jääsaarelle hampaiston oikomishoidon erikoisalalta.

Lisätietoja:

Postdoc-tutkija Maria Ameel, maria.k.ameel@utu.fi
Apulaisprofessori Tella Lantta, tella.lantta@utu.fi
Lääketieteen kandidaatti Matias Ola, matias.e.ola@utu.fi
Lääketieteen kandidaatti Jouko Leinonen, jouko.i.leinonen@utu.fi
Lääketieteen kandidaatti Rasmus Häyry, rasmus.j.hayry@utu.fi
Lastentautien erikoislääkäri, neonatologi, dosentti Kjell Helenius, kkhele@utu.fi