Hyvinvointialueiden erot syvenevät – osalla taloudellinen liikkumavara heikkenee merkittävästi
4.11.2026 00:01:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Hyvinvointialueiden välinen eriytyminen väestökehityksessä, palvelutarpeissa ja taloudellisissa toimintaedellytyksissä on syventynyt. Eriytyminen uhkaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja vaikeuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista erityisesti alueilla, joilla väestö vähenee, palveluiden tarve kasvaa ja talouden liikkumavara kaventuu. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen asiantuntija-arviosta.
– Hyvinvointialueet ovat onnistuneet vakauttamaan talouttaan, hillitsemään kustannusten kasvua ja parantamaan monien palvelujen saatavuutta. Samalla alueiden väliset erot kuitenkin kasvavat. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotta sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus voidaan turvata koko maassa, sanoo ylijohtaja Piia Aarnisalo THL:stä.
Kuuden alueen tulos alijäämäinen viime vuonna
Kokonaisuutena hyvinvointialueiden talous kehittyi viime vuonna myönteisesti, ja alueille kertynyt alijäämä pieneni kansallisella tasolla 1,7 miljardiin euroon. Vuonna 2025 alueiden yhteenlaskettu tulos oli noin 725 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja vain kuusi aluetta teki alijäämäisen tuloksen.
Myönteinen kokonaiskuva peittää kuitenkin alleen merkittäviä alueellisia eroja. Osalla alueista suuret alijäämät, kasvava palvelutarve ja rahoituksen kasvun hidastuminen tarkoittavat sitä, että paine mittaville sopeutustoimille jatkuu.
Väestöään menettävillä alueilla palveluita on vaikea turvata, kun taloudellinen liikkumavara kaventuu. Vaikein tilanne on alueilla, joilla kustannukset ovat korkeat, alijäämät suuria, rahoituksen kasvu hidasta ja rakenneuudistukset kesken. Talouden sopeuttamiseen liittyvät jatkuvat muutosneuvottelut ovat myös kuormittaneet henkilöstön hyvinvointia.
– Se, että useita hyvinvointialueita on päätynyt valtiovarainministeriön erillismenettelyihin, kertoo tilanteen vakavuudesta. Kyse ei ole yksittäisistä talousluvuista vaan alueiden erilaisista kyvyistä vastata kasvavaan palvelutarpeeseen ja uudistaa palvelujaan, sanoo THL:n johtava asiantuntija Nina Knape.
Palvelurakenteen keventäminen vie aikaa
Hyvinvointialueet ovat vahvistaneet perustason palveluja sekä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen rakenteita. Muutosten vaikutukset näkyvät kuitenkin hitaasti ja työ edellyttää riittäviä resursseja.
Raskaiden palvelurakenteiden purkaminen ja korvaavien palvelujen kehittäminen vievät aikaa.
Esimerkiksi iäkkäiden palveluissa ympärivuorokautista hoivaa voidaan vähentää vain, jos kotihoitoa ja sitä tukevia palveluja on riittävästi. Kehittämistyö on sovitettava yhteen ja muutokset on ajoitettava niin, että iäkkäät saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti.
Erikoissairaanhoidon jonoja on saatu purettua, mutta kestävä muutos edellyttää vahvempaa yhteistyötä yli aluerajojen
Kiireettömään erikoissairaanhoitoon yli 180 vuorokautta odottaneiden osuus laski vuoden 2025 lopun 12,7 prosentista kuuteen prosenttiin syyskuussa 2026.
Erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja käytössä on kuitenkin edelleen huomattavia alueellisia eroja, joita palvelutarve selittää vain osittain. THL:n arvion mukaan erikoissairaanhoidon työnjakoa koskevissa ratkaisuissa tarvitaan nykyistä vahvempaa hyvinvointialuerajat ylittävää yhteistyötä ja sairaalaverkon tarkastelua kansallisena kokonaisuutena.
– Hoitojonojen purkaminen osoittaa, että järjestelmä pystyy vastaamaan suuriinkin haasteisiin, kun niihin kohdistetaan riittävästi huomiota ja resursseja. Keskeinen kysymys kuitenkin on, miten pysyviä tulokset ovat. Jos palvelurakennetta ja alueiden välistä yhteistyötä ei kehitetä pitkäjänteisesti, jonot voivat alkaa kasvaa uudelleen, sanoo THL:n palvelujärjestelmäjohtaja Anu Niemi.
Jokaisesta hyvinvointialueesta oma asiantuntija-arvio
Osana hyvinvointialueiden ohjausta THL:n lakisääteisenä tehtävänä on laatia vuosittain asiantuntija-arviot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä valtakunnallisesti ja hyvinvointialueittain. Jokaisesta hyvinvointialueesta, Helsingin kaupungista ja HUS-yhtymästä julkaistaan oma raporttinsa samaan aikaan valtakunnallisen arvion kanssa.
Alueiden tietoja voi tarkastella myös Seurannan, arvioinnin ja ohjauksen ydintiedot (SAO) -raportointipalvelussa. Seurannan, arvioinnin ja ohjauksen ydintiedot (SAO) -palvelu
Linkit valtakunnalliseen ja alueellisiin asiantuntija-arvioihin osoitteessa thl.fi/arviointi
Lisätietoja
Nina Knape
johtava asiantuntija, THL
puh. 029 524 7683
Anu Niemi
palvelujärjestelmäjohtaja, THL
puh. 029 524 7296
Piia Aarnisalo (tavoitettavissa pe 6.11. alkaen)
ylijohtaja, THL
puh. 029 524 7048
sähköpostit: etunimi.sukunimi@thl.fi
Lue myös:
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL viikolla 45/202629.10.2026 15:30:47 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 29.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet ke 4.11. THL julkaisee vuotuiset asiantuntija-arviot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa. Kokonaisuuteen kuuluvat valtakunnallinen asiantuntija-arvio sekä kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän aluekohtaiset asiantuntija-arviot. Lisätiedot ja embargopyynnöt viestinnän asiantuntija elina.suontama(at)thl.fi Uutiset 3.11. Julkaisemme oppaan, joka tukee hyvinvointialueita omaishoidon tuen myöntämisessä. Tavoitteena on yhtenäistää tukikäytän
THL: Diagnoositietojen painoarvoa hyvinvointialueiden rahoitusmallissa voitaisiin vähentää29.10.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Sairastavuustiedon eli käytännössä pääosin diagnoositietojen painoarvon vähentämistä hyvinvointialueiden rahoitusmallissa on syytä selvittää, katsoo THL. Laitoksen tuoreen selvityksen mukaan niin sanotut demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta suhteellisen hyvin terveydenhuollossa.
Ukrainan oppi Suomelle: henkinen kriisinkestävyys rakentuu koko yhteiskunnan kyvystä tukea ihmisten selviytymistä – ja sitä vahvistetaan jo normaalioloissa23.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tutkimus osoittaa, että väestön henkinen kriisinkestävyys on tiiviisti yhteydessä koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Ukrainassa siviiliväestön selviytymistä ja jaksamista ovat tukeneet arjen jatkuvuuden ja palvelujen ylläpitäminen, vahva kansalaisyhteiskunta, paikallisen päätöksenteon joustavuus, digitalisaation hyödyntäminen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa. Suomelle keskeinen viesti on, että henkistä kriisinkestävyyttä ja sen edellytyksiä tulee vahvistaa jo normaalioloissa.
THL viikolla 44/202622.10.2026 15:22:27 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 23.10. Mitä voimme oppia Ukrainalta henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisesta? – CIVRES-hankkeen tulosten julkistaminen. Millaiset toimintatavat ovat vahvistaneet yhteiskunnan ja väestön resilienssiä poikkeusoloissa? Entä mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi? Lisätietoja ja embargopyynnöt: viestintäpäällikkö Oliver Kiviharju, etunimi.sukunimi(at)thl.fi to 29.10. Hyvinvoin
Kutsu: Vahvempi kuin pelko – miten yhteisöt toipuvat väkivallan jälkeen?19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Miten yhteiskunta, yhteisöt ja ammattilaiset toipuvat väkivaltaisesta teosta? Mitä voimme oppia Utøyasta, Viertolasta ja Ukrainasta? Entä mitä terrorismi maksaa yhteiskunnalle?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme