Järjestöt YK:n ilmastokokouksesta: 1,5 asteen raja ylittyy, mutta kriisin vakavuus ratkaistaan nyt
4.11.2026 13:54:59 EET | Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry | Tiedote
Kriittisen 1,5 asteen lämpenemisrajan ylittyminen on väistämätöntä ja sen jälkeen elämme ennakoimattomasti muuttuvan ilmaston kanssa. Voimme kuitenkin yhä vaikuttaa siihen, kuinka pitkäkestoisia ja vakavia seuraukset ovat. Järjestöt odottavat YK:n ilmastokokoukseen kokoontuvilta mailta väkeviä toimia Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
[Tiedote on luettavissa alla myös ruotsiksi. / Pressmeddelandet finns nedan också på svenska]
Suomi neuvottelee Turkin Antalyassa YK:n ilmastokokouksessa osana EU:ta, jolta odotetaan entistä vahvempaa johtajuutta nyt, kun Yhdysvallat on irtaantunut Pariisin sopimuksesta. EU:n on tärkeä pitää päästövähennystavoitteistaan kiinni ja irtaantua fossiilienergian käytöstä. Oma esimerkki on vahvin keino vakuuttaa muita maita siitä, että päästövähennystahtia on lisättävä.
“Päästövähennyksiä on edistettävä Antalyassa ja varmistettava, että niihin keskittyvä työohjelma ei pääty tähän kokoukseen. Se olisi vakava isku Pariisin sopimuksen toimeenpanon uskottavuudelle”, sanoo WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Fossiilienergiasta irtaantumisen lisäksi on tärkeää torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja sekä mahdollistaa kaikille maille oikeudenmukainen siirtymä.
“Ilman riittävää sosiaalista dialogia, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja teknologian tuomista myös kehittyvien maiden ulottuville, siirtyminen fossiilittomaan talouteen ei tapahdu riittävällä vauhdilla. Tähän kokouksessa käsiteltävä oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi on oiva työkalu”, toteaa Nordman.
Uusi ilmastotodellisuus edellyttää rahoitusta ja haavoittuvassa asemassa olevien tukemista
Viime vuosina Eurooppa on saanut kokea ilmastonmuutoksen vaikutukset entistä voimakkaampina. Järjestöt toivovat, että se lisää eurooppalaisten valmiutta lisätä sopeutumisrahoitusta. Monille ilmastonmuutokselle alttiille ihmisille kyky sopeutua siihen ja palautua sen aiheuttamista tuhoista on jo nyt kysymys elämästä ja kuolemasta.
“Antalyassa tarvitaan konkretiaa, millä keinoin, missä aikataulussa ja keiden toimesta köyhille maille luvattu tuen kolminkertaistaminen sopeutumistoimiin tapahtuu. Sopeutumisen tavoitteiden ja mittareiden kehittämiseen on käytetty vuosikausia, mutta ilman rahoitusta ja käytännön toimintaa ne jäävät vain sanoiksi paperilla”, toteaa Suomen Lähetysseuran ilmastoasiantuntija Niko Humalisto.
Siirtyminen suunnitelmista toimeenpanoon on elintärkeää myös maailman lapsille, muistuttaa Suomen UNICEFin ilmastoasiantuntija Minna Suihkonen. “Lähes puolet maailman lapsista elää useiden samanaikaisten ilmastoriskien keskellä, mutta lasten tarpeet näkyvät edelleen liian vähän ilmastorahoituksessa ja sopeutumistoimissa. COP31:ssa on pystyttävä edistämään konkreettisia investointeja, jotka vahvistavat lapsille elintärkeitä peruspalveluja”.
Ilmastotoimiin tarvitaan kaikki mukaan
Järjestöt iloitsevat siitä, että eri sidosryhmien osallistamiseen panostetaan edelleen. Niin kutsutulla Action Agendalla viitataan valtioiden välisten neuvottelujen ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan. Tässä laajemmassa viitekehyksessä yhteiskunnan eri osat osallistuvat Pariisin sopimuksen toimeenpanoon. Tärkeitä sidosryhmiä ovat muun muassa kansalaisyhteiskunta, liike-elämä, tiedeyhteisö, alkuperäiskansat sekä lapset ja nuoret.
Kaikkien sidosryhmien yhtäläinen mahdollisuus osallistua ja raportoida ilmastokokouksesta on turvattava. Isäntämaassa Turkissa ihmisoikeustilanne on huolestuttava ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistuu monenlaisia rajoituksia. ”Ilmastoneuvotteluissa tulisi tunnistaa ympäristönpuolustajien ja kansalaisyhteiskunnan merkittävä rooli oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan edistäjänä”, sanoo Amnesty Internationalin Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola.
COP31 on valtavan tärkeä kokous, vaikka neuvottelujen agendaa on luonnehdittu ohueksi. Siirtyminen tavoitteiden asettamisesta ja yhteisten pelisääntöjen viilaamisesta toimeenpanoon vaatii päättäjiltä uudenlaista johtajuutta ja sitkeyttä. Tämän kokouksen päätöksillä voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, kuinka pitkäkestoinen 1,5 asteen ylityksestä lopulta tulee.
Suomalaiset järjestöt seuraavat neuvotteluja ja ovat tiedotusvälineiden haastateltavissa kokouksen aikana. Järjestöjen asiantuntijat vastaavat mielellään tiedusteluihin ja kysymyksiin.
Antalyassa kokousta seuraavat järjestöjen edustajat
Ilmastoasiantuntija Niko Humalisto, Suomen Lähetysseura, p. +358 40 757 4036, niko.humalisto@felm.org (paikalla kokouksessa 8.11.–22.11.)
Ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman, WWF Suomi, p. +358 50 525 0348, bernt.nordman@wwf.fi (paikalla kokouksessa 9.–21.11.)
Ilmastoasiantuntija Minna Suihkonen, Suomen Unicef, p. +358 40 5511 055, minna.suihkonen@unicef.fi (paikalla kokouksessa 11.11.–20.11.)
Etänä kokousta seuraavat järjestöjen edustajat
Toiminnanjohtaja Annette Gothoni, Suomen World Vision, p. 040 595 0892, annette.gothoni@worldvision.fi
Toiminnanjohtaja Jonas Heikkilä, Natur och Miljö r.f., 045 2700 312, jonas.heikkila@naturochmiljo.fi
Ilmastoasiantuntija Lasse Leipola, Finnwatch, p. 044 491 9401, lasse.leipola@finnwatch.org
Ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola, Amnesty International Suomen Osasto, p. 044 493 8334, elina.mikola@amnesty.fi
Ilmastoasiantuntija Anna Perttula, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry, p. 040 541 6155, anna.perttula@sask.fi
Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Niina Ratilainen, Plan International Suomi, p. 050 378 7791, niina.ratilainen@plan-international.org
Kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntija Emilia Runeberg, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo, p. 050 317 6686, emilia.runeberg@fingo.fi
—
Pressmeddelande på svenska
Finländska organisationer om FN:s klimatmöte: 1,5-gradersgränsen överskrids, men hur allvarlig krisen blir avgörs nu
Det är oundvikligt att den kritiska 1,5-gradersgränsen överskrids, och efter det lever vi med ett klimat som förändras på oförutsägbara sätt. Vi kan ändå fortfarande påverka hur långvariga och allvarliga konsekvenserna blir. Organisationerna väntar sig kraftfulla åtgärder av de länder som samlas till FN:s klimatmöte för att Parisavtalets mål ska nås.
Finland förhandlar som en del av EU vid FN:s klimatmöte i Antalya i Turkiet. Av EU förväntas ett ännu starkare ledarskap nu när USA har lämnat Parisavtalet. Det är viktigt att EU håller fast vid sina utsläppsminskningsmål och fasar ut den fossila energin. Att föregå med gott exempel är det starkaste sättet att övertyga andra länder om att takten i utsläppsminskningarna måste höjas.
”Utsläppsminskningarna måste drivas framåt i Antalya, och det måste säkerställas att arbetsprogrammet för utsläppsminskningar inte avslutas vid det här mötet. Det skulle vara ett allvarligt slag mot trovärdigheten för genomförandet av Parisavtalet”, säger Bernt Nordman, chef för WWF Finlands klimatprogram.
Utöver utfasningen av fossil energi är det viktigt att motverka de skador som klimatförändringen orsakar och att möjliggöra en rättvis omställning för alla länder.
”Utan en tillräcklig social dialog, respekt för de mänskliga rättigheterna och tillgång till teknik också för utvecklingsländerna kommer övergången till en fossilfri ekonomi inte att ske tillräckligt snabbt. Mekanismen för rättvis omställning, som behandlas vid mötet, är ett utmärkt verktyg för detta”, konstaterar Nordman.
Den nya klimatverkligheten kräver finansiering och stöd för de mest utsatta
Under de senaste åren har Europa fått uppleva klimatförändringens effekter allt kraftigare. Organisationerna hoppas att det ökar européernas beredskap att höja anpassningsfinansieringen. För många människor som är utsatta för klimatförändringen är förmågan att anpassa sig till den och återhämta sig från de skador den orsakar redan nu en fråga om liv och död.
”I Antalya behövs konkreta besked om med vilka medel, enligt vilken tidtabell och av vem tredubblingen av anpassningsstödet, som utlovats till de fattiga länderna, ska genomföras. Åratal har lagts på att utveckla mål och indikatorer för anpassning, men utan finansiering och praktiska åtgärder förblir de bara ord på papper”, konstaterar Niko Humalisto, klimatexpert vid Finska Missionssällskapet.
Övergången från planer till genomförande är livsviktig också för världens barn, påminner Minna Suihkonen, klimatexpert vid Finlands UNICEF. ”Nästan hälften av världens barn lever mitt i flera samtidiga klimatrisker, men barnens behov syns fortfarande alltför lite i klimatfinansieringen och anpassningsåtgärderna. Vid COP31 måste man kunna främja konkreta investeringar som stärker den basservice som är livsviktig för barn.”
Alla behövs i klimatarbetet
Organisationerna gläder sig över att man fortsätter att satsa på att involvera olika intressegrupper. Med den så kallade Action Agendan avses verksamhet som sker utanför de mellanstatliga förhandlingarna. I denna bredare referensram deltar olika delar av samhället i genomförandet av Parisavtalet. Viktiga intressegrupper är bland annat det civila samhället, näringslivet, forskarsamfundet, urfolk samt barn och unga.
Alla intressegruppers lika möjlighet att delta i och rapportera från klimatmötet måste tryggas. I värdlandet Turkiet är människorättssituationen oroväckande och det civila samhället är föremål för många olika slags restriktioner. ”I klimatförhandlingarna borde man erkänna den viktiga roll som miljöförsvarare och det civila samhället har när det gäller att främja en rättvis klimatpolitik”, säger Elina Mikola, klimat- och miljöexpert vid Amnesty Internationals finländska sektion.
COP31 är ett enormt viktigt möte, även om förhandlingarnas agenda har beskrivits som tunn. Övergången från att sätta upp mål och finslipa gemensamma spelregler till genomförande kräver ett nytt slags ledarskap och uthållighet av beslutsfattarna. Besluten vid det här mötet kan avsevärt påverka hur långvarigt överskridandet av 1,5 grader slutligen blir.
Finländska organisationer följer förhandlingarna noga och är tillgängliga för intervjuer under mötet. Organisationernas experter svarar gärna på förfrågningar och frågor.
Organisationernas representanter som följer med mötet på plats i Antalya
Klimatexpert Niko Humalisto, Finska Missionssällskapet, tfn +358 40 757 4036, niko.humalisto@felm.org (på plats vid mötet 8–22.11)
Chef för klimatprogrammet Bernt Nordman, WWF Finland, tfn +358 50 525 0348, bernt.nordman@wwf.fi (på plats vid mötet 9–21.11)
Klimatexpert Minna Suihkonen, Finlands UNICEF, tfn +358 40 5511 055, minna.suihkonen@unicef.fi (på plats vid mötet 11–20.11)
Organisationernas representanter som följer mötet på distans
Verksamhetsledare Annette Gothoni, World Vision Finland, tfn 040 595 0892, annette.gothoni@worldvision.fi
Verksamhetsledare Jonas Heikkilä, Natur och Miljö r.f., tfn 045 2700 312, jonas.heikkila@naturochmiljo.fi
Klimatexpert Lasse Leipola, Finnwatch, tfn 044 491 9401, lasse.leipola@finnwatch.org
Klimat- och miljöexpert Elina Mikola, Amnesty Internationals finländska sektion, tfn 044 493 8334, elina.mikola@amnesty.fi
Klimatexpert Anna Perttula, Finlands Fackförbunds Solidaritetscenter SASK rf, tfn 040 541 6155, anna.perttula@sask.fi
Chef för samhällsrelationer Niina Ratilainen, Plan International Finland, tfn 050 378 7791, niina.ratilainen@plan-international.org
Expert på internationell klimatpolitik Emilia Runeberg, Finländska utvecklingsföreningar Fingo, tfn 050 317 6686, emilia.runeberg@fingo.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emilia Runebergasiantuntija, kansainvälinen ilmastopolitiikkaSuomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Puh:+358 50 317 6686emilia.runeberg@fingo.fiJohannes Hautaviitaasiantuntija, kansainvälinen politiikkaSuomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Puh:+358 50 317 6708johannes.hautaviita@fingo.fiFingo on suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka edistää kestävää kehitystä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista globaalisti. Noin 250 jäsentämme työskentelee kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen, globaalin kansalaiskasvatuksen, humanitaarisen avun, rauhantyön, ihmisoikeustyön tai muun kestävää kehitystä edistävän toiminnan parissa Suomessa ja maailmalla. Fingo viestii, vaikuttaa, kouluttaa, kokoaa ihmiset yhteen ja rohkaisee toimintaan. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi − ihan kaikille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Fingo peräänkuuluttaa: ”Tässä historian taitekohdassa Suomen kannattaa katsoa neljää vuotta pidemmälle”27.10.2026 11:30:59 EET | Tiedote
Valtiovarainministeriön julkaisemat säästöehdotukset pitävät sisällään merkittäviä leikkauksia varsinaiseen kehitysyhteistyöhön tai jopa sen lakkauttamisen. Vaikka kehitysyhteistyön ensisijaisena päämääränä on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, se on myös Suomen taloudellisten etujen mukaista.
Fingo perussuomalaisille: ”Emme voi käpertyä perunakellariin”22.10.2026 16:28:47 EEST | Tiedote
Vaikka perussuomalaiset kehystävät kehitysyhteistyön toissijaiseksi menoksi, rahoituksen lakkauttamisella olisi Suomelle ja suomalaisille mittavia seurauksia. Tarkistimme myös faktat kahdesta perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa esitetystä väitteestä.
Kutsu COP31-briiffitilaisuuteen: Maailma ylittää puolentoista asteen kriittisen lämpenemisrajan – mitä tämä tarkoittaa?16.10.2026 12:21:15 EEST | Kutsu
Turkin Antalyassa järjestetään 9–20. marraskuuta YK:n ilmastosopimuksen 31. osapuolikokous. Ilmastoneuvotteluja leimaavat tänä vuonna globaali energiakriisi, kiristyvät konfliktit, vaikeasti ennustettava teknologiakehitys ja eskaloituvat ilmastotuhot. Pariisin sopimuksen pääasiallinen tavoite pitää maailman keskilämpötilan nousu alle tieteen kriittisenä pitämän 1,5 asteen ollaan nyt varmuudella ylittämässä. Miksi ilmastopolitiikka näyttää häviävän politiikan keskiöstä juuri “kriittisen vuosikymmenen” viimeisinä vuosina, ja mitä tavoitteen ylitys tarkoittaa käytännössä?
Kokoomuksen leikkausohjelma tarkoittaisi kehitysyhteistyön totaalista romuttamista – Fingo: ”Kannustamme tarkistamaan numerot”30.9.2026 16:59:07 EEST | Tiedote
Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon laskelmien mukaan kokoomuksen ehdotus tarkoittaisi kehitysyhteistyön totaalista romuttamista ja suunnanmuutosta Suomen ulkopolitiikkaan.
Uusi Eettisen kehityssanaston opas suosittelee välttämään kehitysapu-termiä29.9.2026 08:04:00 EEST | Tiedote
Fingon ja sen jäsenjärjestöjen laatima Eettisen kehityssanaston opas muistuttaa, että sanat ovat valtaa – ne muovaavat ihmisten käsityksiä maailmasta ja rakentavat todellisuutta. Opas kehottaa luopumaan muun muassa kehitysapu-termistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme