Ilman apua jäävä sosiaalihuollon asiakas voi jäädä myös ilman mahdollisuutta valittaa

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia varoittaa sosiaalihuoltolain uudistuksen heikentävän asiakkaan oikeusturvaa. Sosiaalityöstä ja sosiaaliohjauksesta tehtäisiin kirjallinen päätös vain pyynnöstä. Riittämättömästä avusta valittaminen edellyttäisi siis, että asiakas osaa ja jaksaa vaatia päätöksen. 

– Apua hakevan ihmisen pitää voida luottaa siihen, että hänen asiansa käsitellään ja hän saa ratkaisun perusteluineen. Oikeus hakea muutosta ei saa riippua siitä, osaako uupunut vanhempi tai vaikeassa elämäntilanteessa oleva ihminen pyytää hallintopäätöstä, sanoo Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen. 

Ongelma voi konkretisoitua esimerkiksi silloin, kun ihminen tarvitsee arjessa selviytymiseen palvelua, mutta hänen katsotaan pärjäävän sosiaaliohjauksella. Jos haettua palvelua ei myönnetä, asiasta on tehtävä kielteinen päätös. Talentian hankkiman oikeudellisen arvion mukaan tätä velvollisuutta ei kuitenkaan nykyisinkään aina tunnisteta. Uudistus voi lisätä epäselvyyttä entisestään. 

– Jos ihminen jää ilman tarvitsemaansa apua eikä asiasta tehdä päätöstä, häneltä puuttuu ratkaisu, johon hakea muutosta. Muistutus tai kantelu ei korvaa tätä oikeutta: niiden avulla ei voida muuttaa palveluratkaisua ja määrätä asiakkaalle hänen tarvitsemaansa palvelua, Suominen sanoo. 

Kuka huomaa, ettei apu riitä? 

Sosiaalihuollon asiakkaan omatyöntekijä seuraa asiakkaan tilannetta. Hallituksen esityksen mukaan omatyöntekijä nimettäisiin jatkossa vain, jos se arvioidaan tarpeelliseksi. Erityistä tukea tarvitseville asiakkaille omatyöntekijä olisi edelleen nimettävä. 

Talentia on huolissaan siitä, että omatyöntekijää tarvitseva asiakas voi jäädä ilman omatyöntekijää, jos tarvetta ei tunnisteta. Silloin vaarana on, ettei kukaan seuraa avun riittävyyttä ja tuki katkeaa. 

Omatyöntekijän tehtävänä on tukea asiakkaan palvelujen kokonaisuuden toteutumista. Ilman nimettyä työntekijää voi jäädä epäselväksi, kuka seuraa asiakkaan tilannetta, arvioi avun riittävyyttä ja reagoi siihen, ettei ihminen pärjää. 

– Erityisen vaarallinen yhdistelmä syntyy, jos ihmisellä ei ole omatyöntekijää eikä hän saa päätöstä siitä, miksi hänen tarvitsemaansa apua ei järjestetä, Suominen sanoo. 

Virkavastuu säilyy, mutta vastuun kohdentuminen voi vaikeutua 

Talentia korostaa, ettei uudistus poista ammattilaisten virkavastuuta. Jokainen vastaa edelleen omista virkatoimistaan.  

– Yksittäisten työntekijöiden virkavastuu ei yksin takaa sitä, että joku vastaa asiakkaan tuen kokonaisuuden seurannasta.  

Talentia vaatii, että jokaisella asiakkaalla on selkeästi nimetty työntekijä, joka huolehtii palvelujen yhteensovittamisesta ja seuraa, saako asiakas riittävästi apua. Asiakkaan tietoihin on kirjattava, nimetäänkö hänelle omatyöntekijä, kuka ratkaisun teki ja millä perusteella. Jos omatyöntekijää ei nimetä, laissa on määriteltävä, kuka seuraa asiakkaan tilannetta ja varmistaa avun riittävyyden. 

Eduskunnalla on mahdollisuus korjata oikeusturvan puutteet 

Talentia on saattanut oikeusturvaa, omatyöntekijyyttä ja virkavastuuta koskevat huolensa sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan tietoon. Talentia edellyttää sääntelyn puutteiden korjaamista ennen lain hyväksymistä sekä perustuslakivaliokunnan arviota oikeusturvan ja virkavastuun toteutumisesta. 

– Eduskunnan on varmistettava, ettei kukaan jää ilman tarvitsemaansa apua ja samalla ilman mahdollisuutta hakea muutosta. Asiakkaan on tiedettävä, kuka hänen asiaansa hoitaa, ja vastuun avun järjestämisestä on oltava selvä, Suominen sanoo. 

Taustalla on hallituksen esitys sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 180/2026).