Ministeri Ranne: "Tuore ehdotus jäänmurtajien investointiohjelmaksi on kova!"

Väylävirasto julkaisi ehdotuksen 2.11. Jäänmurtokalusto korvattaisiin uusilla murtajilla ikäjärjestyksessä, ja uudistamisen ehdotetaan etenevän vaiheittain. 

Lähivuosina tulisi tehdä päätös vanhimmista ja elinkaarensa lopussa olevista murtajista, 1970-luvulla rakennetuista murtajista Urho ja Sisu. Sen jälkeen uudistusohjelma jatkuisi 2030-luvulla Kontion ja Otson korvaamisella, jotka saavuttavat 50 vuoden iän 2030-luvun puolivälissä. Viimeisessä vaiheessa 2040-luvulla korvattavaksi tulisivat monitoimimurtajat Fennica ja Nordica. Uuden Aino-jäänmurtajan rakentamisen alkaa ensi vuonna ja se valmistuu 2029. 

Ministeri Ranne kertoi ohjelman etenemisestä iloisin mielin keskiviikkona 4.11. Väyläviraston vesiväyläpäivillä, sekä Aalto-yliopistossa pitämällään insinööritieteiden kurssin luennolla. Hän painottaa, että Suomen on uudistettava jäänmurtokalustoaan vauhdilla.

• Meidän on turvattava elinkeinoelämän ja teollisuuden saumaton toimivuus ja vakaa investointiympäristö. Tämä vaatii toimintavarmojen ja ennakoitavien jäänmurtopalveluiden huolehtimista pitkällä aikajänteellä. Jääolosuhteet muuttuvat haastavammiksi ja vaikeammin ennakoitaviksi, joten ankarampia jäätalvia on odotettavissa jatkossakin. Murtajien on pystyttävä toimimaan entistä vaihtelevammissa olosuhteissa 24/7, Ranne painottaa.

Ranne korostaa, kuinka kaluston uusiminen on tärkeää etenkin nykyisessä turvallisuustilanteessa, ja nostaa esiin erityisiä huomioita kaluston vaatimuksista tänä päivänä.

• Kauppalaivojen tehot ja jäissäkulkukyky ovat heikentyneet. Uudemmat alukset eivät enää vastaa teoreettista jääluokkaansa, mikä pitää avustustarpeen korkeana. Jäänmurron on lisäksi tuettava huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta myös häiriö- ja poikkeustilanteissa. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa tulee arvioida jäänmurtokalustolta jatkossa edellytettävät kyvykkyydet ja mahdollinen käyttö muihinkin kuin niiden varsinaiseen päätehtävään, Ranne sanoo.

Raportti on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kanssa. Molemmissa maissa julkaistut loppuraportit vastaavat toimeksiantoon, jonka virastot saivat alkuvuodesta 2025 Suomen liikenne- ja viestintäministeriöltä ja Ruotsin maaseutu- ja infrastruktuuriministeriöltä. 

Työryhmä tarkasteli myös edellytyksiä Suomen ja Ruotsin jäänmurtoon liittyville yhteishankinnoille, joiden tunnistettiin mahdollisesti koskevan uuden murtajakonseptin suunnittelua ja murtajien rakentamista sekä jäänmurtokapasiteetin lisäresurssien hankintaa. Samoin työryhmä arvioi Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä sopimusta talvimerenkulun palvelujen yhteisestä järjestämisestä.