Väitös: Työpaikoilla käytettävät robotit muuttavat valtasuhteita ja voivat aiheuttaa teknostressiä

Työpaikoilla olevat fyysiset robotit muuttavat työn tekemisen tapoja, työpaikan valtasuhteita ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, kertoo aihetta väitöstutkimuksessaan tarkastellut YTM Anna Lampi.

Tutkimus painottui valmistavassa teollisuudessa, kuten metalliteollisuudessa ja konepajoissa käytettäviin robotteihin, esimerkiksi hitsaus- ja kuljetusrobotteihin. Mukana oli kuitenkin myös terveydenhuollossa, kaupan alalla ja palvelutehtävissä käytettäviä robotteja.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia tunteita, stressikokemuksia ja valtasuhteita robottien kanssa työskentelyyn liittyy.

Robotit voivat kuormittaa osaa työntekijöistä ja vahvistaa toisten asemaa

Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista oli, että robotit voivat muodostua merkittäväksi teknostressin lähteeksi, jos niiden käyttöönotossa tarkastellaan vain teknisiä ratkaisuja eikä sitä, miten ne muuttavat työn tekemistä ja työntekijöiden rooleja.

– Robottien käyttöönotto voi herättää työntekijöissä kiinnostusta ja innostusta, mutta ne muuttavat usein myös työpaikan dynamiikkaa. Sitä, millaista osaamista ja kenen osaamista työpaikalla arvostetaan, Lampi kertoo.

Kun työympäristö muovautuu robotin toiminnan mukaan, työntekijät voivat joutua sovittamaan omaa toimintaansa tai työtahtiaan robotin toimintaan. Samalla robottiosaaminen voi vahvistaa joidenkin työntekijöiden asemaa ja luoda uusia asiantuntijarooleja.

– Robotti ei ole työpaikalla vain tekninen väline, vaan se voi muuttaa sitä, kenellä on tietoa, vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia osallistua työn kehittämiseen, Lampi kertoo.

Robottien käyttöönotto vaatii työn kokonaisvaltaista suunnittelua

Työpaikoilla robotit voivat tehostaa toimintaa ja lisätä työn mielekkyyttä vähentämällä raskaita, vaarallisia tai yksitoikkoisia työvaiheita.

– Stressiä syntyy kuitenkin erityisesti silloin, kun robotin aiheuttamat vaatimukset ylittävät työntekijän käytettävissä olevat voimavarat. Esimerkiksi jos työntekijällä on vastuu työn sujumisesta, mutta vain vähän vaikutusmahdollisuuksia tilanteeseen, Lampi kuvailee.

Työn tehostamisen ja työntekijöiden jaksamisen kannalta on keskeistä, että työnantaja tarjoaa riittävästi koulutusta, tukea ja vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön. Teknologian onnistunut käyttöönotto edellyttää työn kokonaisvaltaista suunnittelua.

– Työntekijät kannattaa ottaa mukaan suunnitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi on tärkeää huolehtia riittävästä koulutuksesta, tuesta ja avoimesta keskustelusta siitä, miten robotit vaikuttavat työtehtäviin ja työrooleihin, Lampi summaa.

Tuloksia voidaan hyödyntää robottien käyttöönoton suunnittelussa, työn organisoinnissa, koulutuksessa ja turvallisuuskäytäntöjen kehittämisessä.

Väitöstilaisuus

YTM Anna Lammen tietojärjestelmätieteen väitöskirjan "Robots at work: Organizational power relations, technostress, and affective responses" tarkastustilaisuus.

Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Aleksandre Asatiani (University of Gothenburg) ja kustoksena professori Markus Salo. 

Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Väitöstilaisuutta voi seurata salissa C1 (päärakennus) tai verkkovälitteisesti.