Yrittäjät: Yrittäjälle on turvattava uusi alku epäonnistumisen jälkeen

Nykyinen yrityssaneeraus on monille pienille yrityksille raskas ja kallis. Toiminimiyrittäjä voi hakea velkajärjestelyä yritystoiminnan ja henkilökohtaisten velkojensa järjestämiseen. Esimerkiksi pienellä osakeyhtiöllä vastaavaa kevyttä menettelyä ei ole. Sen käytettävissä on yrityssaneeraus.

– Pienille osakeyhtiölle tulisi luoda ja säätää kevyt velkajärjestelymalli. Pienen yrityksen pitäisi päästä korjaamaan talouttaan ennen kuin tilanne käy liian vaikeaksi. Tarvitsemme nykyistä kevyempiä ja kohtuuhintaisempia keinoja yritysten pelastamiseen, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yrittäjät esittää, että asia kirjataan hallitusohjelmaan.

Vuonna 2025 konkurssihakemuksia tehtiin lähes 4 000. Konkurssihakemusten määrä on Suomessa korkeimmillaan sitten 1990-luvun. Yrityssaneeraushakemuksia tehdään vuosittain vain noin 400. Menettelyä käytetään vähän muun muassa sen kustannusten vuoksi.

Konkurssi ei saa estää uutta yrittäjyyttä

Yritystoiminnan jatkamisen esteitä pitää vähentää myös silloin, kun konkurssia ei ole voitu välttää.

– Yrittäjälle pitää antaa uusi mahdollisuus. Konkurssi ei saa muodostua kohtuuttomaksi esteeksi uudelle yritystoiminnalle, jos yrittäjällä on edellytykset yrittää uudelleen. Mahdollisuus uuteen alkuun kannustaa ottamaan tavoittelemaan kasvua ja ottamaan riskiä. Konkurssin jälkeinen uuden alun mahdollisuus olisi inhimillisesti järkevää, mutta myös kasvuteko.

Yrittäjät esittää, että lainsäädäntöä tulisi arvioida uudelleen ainakin luvanvaraisten elinkeinojen, ennakkoperintärekisteriin pääsyn sekä maksuhäiriömerkintöjen osalta.

– Nämä asiat eivät saa muodostua tulpaksi konkurssin jälkeen.

– Inhimillisten tekijöiden lisäksi myös yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että ihminen voi työllistää itsensä yrittäjänä myös aikaisemmasta konkurssista huolimatta.

Byrokratia vie yrityksiltä 3,8 miljoonaa työpäivää vuodessa

Esitykset yrittäjän uudesta alusta ovat osa Yrittäjien laajaa yrityslainsäädännön kehittämisohjelmaa. Ohjelmassa esitetään myös yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä ja luvituksen sujuvoittamista.

Suomen yrityksistä 96 prosenttia on alle kymmenen henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä.

– Yrityksissä kuluu byrokratiaan vähintään 3,8 miljoonaa henkilötyöpäivää vuodessa. Yrittäjien ja yritysten tulisi saada kohdistaa työpanoksensa kasvuun ja investointeihin, ei lisääntyvään byrokratiaan, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.

Viranomaisten pitäisi myös hyödyntää yritysten jo toimittamia tietoja, jotta samoja tietoja ei tarvitse ilmoittaa uudelleen.

– Luvitukseen on saatava vauhtia. Lupien ja viranomaishyväksyntöjen enimmäiskäsittelyajoista on säädettävä lailla, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Yrittäjien esitykset:

1. Taataan pienille ja keskisuurille yrityksille tehokkaat ja kohtuuhintaiset tervehdyttämismenettelyt, kuten yrityssaneeraus ja elinkeinonharjoittajan velkajärjestely.
2. Pienille osakeyhtiöille tulee säätää kevyt velkajärjestelytyyppinen tervehdyttämisprosessi.
3. Selvitetään, voitaisiinko pienille yhtiöille luoda nykyistä yrityssaneerausta kevyempi tervehdyttämismenettely.
4. Säädetään lailla lupien sekä viranomaishyväksyntöjen enimmäiskäsittelyajoista ja taataan muutenkin viranomaisen nopeat käsittelyajat.
5. Vähennetään yrityksiin kohdistuvaa yritysten hallinnollista taakkaa ja sääntelystä aiheutuvia kustannuksia vähintään 25 prosentilla ja pk-yrityksiin koskevaa taakkaa 35 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
6. Yrityksiin kohdistuvan sääntelyn lähtökohtana on, että siitä aiheutuva taakka on kannettavissa myös pienimmissä yrityksissä pienet ensin -periaatteen mukaisesti. Otetaan mikroyrityspoikkeus osaksi säädösvalmistelua: kaikkein pienimmät yritykset jätetään sääntelyn ulkopuolelle, jos siihen on olemassa perusteita

Tutustu Yrittäjien yrityslainsäädäntöohjelmaan.

Yrittäjät: Yli puolet raportoi sääntelyn lisääntyneen, Suomi-lisät on poistettava.