Yrittäjät: Alustatyölaki voi hämärtää työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvetoa

Alustatyöllä tarkoitetaan digitaalisen, automatisoidun alustan kautta organisoitua työtä. Tyypillisiä alustatyön muotoja ovat erilaiset kuljetus- ja ruokalähettipalvelut. Alustatyölaki soveltuisi kuitenkin myös muunlaiseen työhön, jota organisoidaan digitaalisella automatisoidulla järjestelmällä.

– Alustatyölaki merkitsee periaatteellista muutosta siihen, miten työelämää on säännelty. Tämä on omiaan hämärtämään työsuhteen ja yrittäjätyön rajaa alustatyössä, Mäkelä sanoo.

Aiemmin tietyn teknologian avulla tehtävää työtä ei ole säännelty erikseen, vaan työlainsäädäntöä on sovellettu yleisesti kaikkeen työhön. Alustatyölakiin sisältyy myös yrittäjäasemassa alustatyötä tekeviä henkilöitä koskevaa sääntelyä.

– Sääntelyä ei pitäisi eriyttää sen mukaan, tehdäänkö työtä alustan kautta vai ei. Vaikka alustatyö poikkeaa perinteisestä tavasta tehdä työtä, alustoihin liittyvät työoikeudelliset kysymykset on mahdollista ratkaista olemassa olevan sääntelyn keinoin, Mäkelä sanoo.

Laki ei tee alustatyöstä automaattisesti työsuhteista

Alustatyölaissa säädetään alustatyödirektiiviin perustuen työsuhdeolettamasta, jonka tarkoituksena on helpottaa työsuhteen ja yrittäjyyden rajavetoa. Alustatyölailla ei muuteta työsuhteen määritelmää, mutta olettaman soveltuessa alustayrityksen olisi näytettävä, ettei kyse ole työsuhteesta.

– Direktiivin tarkoituksena ei ole saattaa kaikkea alustatyötä työsuhteessa tehtäväksi. Alustatyötä on voitava tehdä myös yrittäjänä, eikä työsuhdeolettamaa pitäisi soveltaa liian laajasti. Onkin hyvä, että sosiaaliturva ja verotus on suljettu työsuhdeolettaman soveltamisen ulkopuolelle, Mäkelä sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan työsuhdeolettama syntyy, kun alustatyön olosuhteista ilmenee johtamista ja valvontaa osoittavia tosiseikkoja, jotka antavat perustellun aiheen olettaa kyseessä olevan työsopimus.

– Myös yrittäjien välisissä työn teettämisen tilanteissa esiintyy aina jonkinlaista johtoa ja valvontaa toimeksiantajan puolelta. Vaikka on myönteistä, että olettaman syntymistä on arvioitava lain perustelujen mukaan tapauskohtaisesti kaikki tosiseikat huomioiden, olettama voi syntyä käytännössä helposti, Mäkelä sanoo.

Direktiivi pannaan täytäntöön vähimmäissääntelynä

Jatkovalmistelussa alustatyölaista on poistettu velvoitteita, jotka eivät olleet alustatyödirektiivin kannalta välttämättömiä. Vähimmäissääntely tarkoittaa, että lakiin säädetään vain direktiivin kannalta välttämättömät velvoitteet.

– Alustatyölaki noudattaa pääosin vähimmäissääntelyn periaatetta. Tämä on tärkeää, sillä uusien digitaalisuuteen ja tekoälyyn perustuvien liiketoimintamallien kehittämistä ei pidä rajoittaa enempää kuin EU-sääntely edellyttää, Mäkelä sanoo.

Lisätietoja: johtava asiantuntija Albert Mäkelä, 040 776 0560, albert.makela@yrittajat.fi, Suomen Yrittäjät