EK: Seuraavan hallituksen käynnistettävä peruskoulun kokonaisuudistus

EK:n Peruskoulu 2.0 -avauksessa peruskoulun ohjausta, järjestämistä, rahoitusta, opetussuunnitelmaa ja opettajankoulutusta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Pistemäisten uudistusten sijaan tarvitaan yhteinen suunta, selkeät vastuut ja johtamista, joka vie uudistukset jokaisen koulun arkeen.

Oppimisen ja hyvinvoinnin haasteet, oppilaiden erilaiset tarpeet ja kuntien eriytyvät resurssit kytkeytyvät toisiinsa. Siksi yksittäiset korjaukset eivät EK:n mukaan enää riitä.

– Perusopetus luo pohjan Suomen osaamis- ja koulutustason nostamiselle. Jokaisen lapsen ja nuoren oppiminen sekä tulevaisuuden mahdollisuudet on asetettava koulutuspolitiikan päätösten lähtökohdaksi. Tarvitsemme yhteisen käsityksen siitä, mitä peruskoululta odotetaan ja kuka kokonaisuutta johtaa. Nyt on aika rakentaa peruskoulun seuraava versio, EK:n johtaja Ulla Heinonen sanoo.

Yläkouluun lisävuosi oppilaan tarpeen mukaan 

EK esittää yläkoulun viimeisiin vuosiin nykyistä yksilöllisempiä oppimispolkuja. Käytännössä 8. ja 9. luokan voisi tarvittaessa suorittaa kahden vuoden sijaan kolmessa. Näin yhteisiin tavoitteisiin voitaisiin edetä oppilaan tarpeiden ja vahvuuksien mukaan eri tahtiin ja tavoin.

– Tavoitteista ei pidä tinkiä, mutta aika voi joustaa. Oppilaan tarpeiden pitää ohjata koulupolkua, ei syntymävuoden. Enemmän aikaa tarvitsevalle on tarjottava tukea perustaitojen saavuttamiseen ja nopeasti eteneville mahdollisuus edetä pidemmälle, sanoo johtava asiantuntija Mirja Hannula.

Seitsemännelle luokalle tulisi oppimisen ja hyvinvoinnin tarkistuspiste, jossa arvioidaan oppilaan osaaminen, hyvinvointi, kouluun kiinnittyminen ja tuen tarpeet.

– Lisäajalla vahvistetaan perustaitoja osana oppilaan tarpeiden mukaan suunniteltua koulupolkua. Kyse ei ole tasokursseista, luokalle jäämisestä tai saman vuosiluokan kertaamisesta, Hannula sanoo.

Tekoäly korostaa vahvojen perustaitojen merkitystä

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita ja haastaa peruskoulun kyvyn reagoida yhteiskunnan muutoksiin. Siksi tarvitaan perusteellista keskustelua siitä, mitä koulussa pitää oppia nyt ja tulevaisuudessa.

Peruskoulun on varmistettava jokaiselle nuorelle vahva luku- ja kirjoitustaito, hyvät matematiikan perustaidot ja digitaidot sekä valmiudet kriittiseen ja luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Näitä täydentää tekoälylukutaito eli ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoituksista sekä kyky käyttää sitä vastuullisesti ja arvioida sen tuottamaa tietoa.

– Koulussa on opittava ajattelemaan itse, ymmärtämään tietoa ja arvioimaan sitä kriittisesti, myös silloin, kun vastauksen tuottaa tekoäly. Siksi vahvojen perustaitojen merkitys kasvaa. Omaa ajattelua ei voi ulkoistaa tekoälylle, Heinonen sanoo.

Postinumero ei saa ratkaista oppilaan mahdollisuuksia

Ikäluokkien pienentyessä kuntien edellytykset turvata laadukas perusopetus eriytyvät. EK ehdottaa siksi perusopetuksen ohjaus-, järjestämis- ja rahoitusmallin uudistamista. Samalla on arvioitava, voiko perusopetuksen järjestäminen jatkossa olla jokaisen kunnan tehtävä.

– Lapsen postinumero tai kotikunnan taloudellinen tilanne ei saa ratkaista hänen mahdollisuuksiaan oppia. Oppilaskohtaista opetukseen käytettävää rahoitusta on vahvistettava ja samalla varmistettava, että eurot kohdistuvat nykyistä vaikuttavammin opetukseen. Voimavaroja tarvitaan erityisesti perustaitojen vahvistamiseen, opetuksen toteuttamisen edellytyksiin ja oikea-aikaiseen tukeen, Hannula sanoo.

EK julkisti 6.11. yksityiskohtaiset ehdotuksensa peruskoulun uudistamiseksi. Toimet koskevat perusopetuksen ohjausta, järjestämistä, rahoitusta, pedagogista johtamista ja opettajankoulutusta. Ehdotuksia suunnataan muun muassa valtioneuvostolle, opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja opetuksen järjestäjille.

Askelmerkit kohti uudistuvaa peruskoulua
Näkökulmia koulun tulevaisuuteen

Lisätietoja:
Ulla Heinonen, johtaja, p. 040 550 6982
Mirja Hannula, johtava asiantuntija, p. 040 500 2506