Valmiuslain tasapaino on korjattava eduskunnassa

Hallituksen esitys uudesta valmiuslaista siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. STTK kannattaa lain uudistamista, mutta katsoo esityksen jättävän työntekijöiden oikeudet ja oikeusturvan liian heikolle suojalle.  

Eduskunnan on korjattava esityksen puutteet, jotta yhteiskunnan kriisinkestävyys voidaan turvata laiminlyömättä työntekijöiden perusoikeuksia. 

Uusi valmiuslaki antaisi työnantajille huomattavasti nykyistä laajemmat mahdollisuudet poiketa normaaliolojen säännöksistä. Työnantaja voisi poiketa muun muassa työaikaa, lepoaikoja, vuosilomia, työntekopaikkaa ja irtisanomisaikaa koskevista säännöksistä sekä työehtosopimuksen määräyksistä.

– Valmiuslain uudistaminen on tärkeää, koska yhteiskunnan on pystyttävä toimimaan myös vakavissa kriiseissä. Nykyinen lakiesitys ei kuitenkaan ole tasapainossa työntekijöiden ja työnantajien välillä. Työntekijöiden oikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin on aivan välttämätöntä, edunvalvontajohtaja Minna Ahtiainen korostaa. 

STTK pitää välttämättömänä, että työnantajaa velvoitetaan ilmoittamaan työsuojeluviranomaiselle aina, kun se poikkeaa normaaliolojen säännöksistä. Yhtä tärkeää olisi velvoittaa työnantajaa arvioimaan säännöllisesti, onko poikkeukselle edelleen tarvetta.

Kulujen korvaaminen ja seuraamukset puuttuvat 

STTK esittää, että laissa säädetään selkeästi työntekijälle aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamisesta silloin, kun työnantaja käyttää valmiuslain mukaisia poikkeusvaltuuksia.  

– Kustannukset eivät saa jäädä työntekijän tai tämän perheen maksettaviksi. Näistä asioista ei myöskään kuulu neuvotella poikkeustilanteessa, vaan niiden on oltava ennalta selvät, Ahtiainen toteaa. 

STTK vaatii myös seuraamuksia tilanteisiin, joissa työnantaja käyttää valmiuslain antamia valtuuksia perusteettomasti. Työntekijällä tulisi olla oikeus hyvitykseen, jos työnantaja käyttää valtaansa väärin poikkeusoloissa. 

– Korona-aikana nähtiin tilanteita, joissa työntekijöiden oikeuksia rajoitettiin perusteettomasti ilman, että työnantajalle seurasi siitä mitään. Jos työnantajalle annetaan poikkeusoloissa merkittävää valtaa puuttua työntekijöiden oikeuksiin, on vallan väärinkäytöstä seurattava myös todellinen vastuu, Ahtiainen toteaa.