Liikuntalähete on tuonut jo yli 500 kantahämäläistä liikuntaneuvontaan – kasvava kysyntä haastaa kuntien palvelut

Kanta-Hämeessä on onnistuttu parantamaan asukkaiden ohjautumista liikuntaneuvontaan hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyöllä. Viime vuonna käyttöön otetun liikuntalähetteen avulla jo 564 asiakasta on saanut mahdollisuuden henkilökohtaiseen tukeen liikkumisen lisäämiseksi. Toimintamallin onnistuminen on kuitenkin lisännyt liikuntaneuvonnan kysyntää, ja osassa kuntia palveluun on muodostunut jonoja. 

Liikuntalähete on konkreettinen esimerkki siitä, miten hyvinvointialue ja kunnat voivat yhdessä edistää asukkaiden hyvinvointia ja ehkäistä terveysongelmia. Tarve liikkumisen tuelle on suuri: yli 20-vuotiaista kantahämäläisistä 58 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Jo pienillä muutoksilla liikkumistottumuksissa voidaan kuitenkin edistää terveyttä, toimintakykyä ja arjessa jaksamista. 

Maaliskuussa 2025 käyttöön otetun liikuntalähetteen tavoitteena on helpottaa liikkumisen tukea tarvitsevien asiakkaiden pääsyä kuntien liikuntaneuvontaan. Lähetteitä voidaan tehdä kaikkiin Kanta-Hämeen kuntiin Tammelaa ja Ypäjää lukuun ottamatta. 

Toimintamallissa hyvinvointialueen ammattilainen voi tarjota asiakkaalle mahdollisuutta liikuntalähetteeseen, kun liikkumisen lisäämisestä voisi olla hyötyä ja asiakas on kiinnostunut muuttamaan liikkumistottumuksiaan. Lähete välittyy potilastietojärjestelmän kautta kunnan liikuntaneuvojalle, joka ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja sopii tapaamisesta. 

Näin asiakkaan ei tarvitse itse selvittää, mistä ja miten liikuntaneuvontaan pääsee. Liikuntaneuvonnassa lähdetään liikkeelle asiakkaan omista tarpeista ja etsitään hänen arkeensa sopivia tapoja lisätä liikkumista. 

– Vastaanotolla liikkuminen tulee usein puheeksi, mutta aika ei riitä liikkumistottumusten tarkempaan läpikäyntiin, etenkin jos asiakkaan tilanne on kovin monimutkainen. Asiakkaan saama tuki liikuntaneuvonnasta on korvaamatonta. Siellä liikuntaneuvoja tapaa asiakkaan henkilökohtaisesti ja lähtee liikkeelle asiakkaan omista tarpeista, kuvaa Riihimäen terveyskeskuksen sairaanhoitaja Minna Kauppila. 

Yhteistyö on helpottanut asiakkaiden pääsyä tuen piiriin 

Liikuntalähete on selkeyttänyt asiakkaiden palvelupolkua ja parantanut tiedonkulkua hyvinvointialueen ja kuntien välillä. Erityisen tärkeää on, että sen avulla voidaan tavoittaa myös ihmisiä, jotka eivät muuten hakeutuisi liikuntaneuvontaan. 

Liikuntaneuvojille on myönnetty rajatut kirjaamisoikeudet hyvinvointialueen potilastietojärjestelmään. Näin asiakkaan saama ohjaus ja sen eteneminen ovat myös hyvinvointialueen ammattilaisten ja asiakkaan nähtävissä. Samalla vältetään päällekkäistä työtä. 

– Ennen liikuntalähetettä hyvinvointialueelta ei ohjautunut liikuntaneuvontaan käytännössä lainkaan asiakkaita. Nyt asiakkaita tulee tasaisesti, ja voimme myös viestiä lähettäneen ammattilaisen kanssa suoraan potilastietojärjestelmässä, mikäli asiakkaan tilanne sitä edellyttää. Palvelupolku on aiempaa selkeämpi. Lähetteestä saamme yleensä hyvät pohjatiedot, joiden avulla voimme arvioida, kumpi meidän kaupunkimme liikuntaneuvojista on asiakkaalle sopivin tukija hänen liikuntamatkallaan, kertoo Riihimäen soveltavan liikunnan ohjaaja ja liikuntaneuvoja Anne-Mari Makaroff-Vallioniemi. 

Kasvava kysyntä edellyttää huomiota palvelujen riittävyyteen 

Liikuntalähetteellä on ohjautunut kuntien liikuntaneuvontaan yli 500 asiakasta. Lähetteiden määrissä on kuntakohtaisia eroja: suurimpiin kuntiin lähetteitä on tullut eniten, kun taas joissakin kunnissa niitä on tehty vasta muutamia. 

Toimintamallin myötä liikuntaneuvonnan kysyntä on kasvanut, mikä on osassa kuntia johtanut palvelun ruuhkautumiseen. Muutamassa kunnassa odotusaika liikuntaneuvontaan on noussut jopa puoleen vuoteen. 

Tilanne osoittaa, että onnistunut palveluohjaus tarvitsee rinnalleen riittävät mahdollisuudet vastata asiakkaiden tarpeisiin. Liikuntalähete on helpottanut asiakkaiden ohjautumista palveluun, mutta yhteistyön hyötyjen toteutuminen edellyttää myös liikuntaneuvonnan saatavuudesta huolehtimista. 

– Kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä asukkaiden liikkumiselle, ja laadukas liikuntaneuvonta on yksi keskeinen keino tukea erityisesti niitä kuntalaisia, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, kertoo Lopen hyvinvointijohtaja Sari Sortala. 

– Jos haluamme panostaa ennaltaehkäisyyn ja rakentaa toimivan yhdyspinnan kuntien ja hyvinvointialueen välille, lähetejärjestelmä yksin ei riitä. Myös lähetteitä vastaanottavalla palvelulla täytyy olla kapasiteettia vastata kasvavaan tarpeeseen, Sari jatkaa.  

Sekä kunnat että hyvinvointialue toimivat tiukassa taloustilanteessa, joten palvelujen kehittäminen edellyttää yhteistä suunnittelua ja voimavarojen tarkoituksenmukaista kohdentamista. Kunnat ja hyvinvointialue seuraavat kysyntää ja arvioivat yhdessä toimintamallin kehittämistarpeita, jotta toimintamalli säilyisi toimivana jatkossakin. 

Liikuntalähete osoittaa, miten kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöllä voidaan helpottaa asukkaiden arkea ja vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja. Toimintamalli on luonut uuden väylän liikkumisen tuen piiriin. Jatkossa keskeistä on varmistaa, että mahdollisimman moni tukea tarvitseva pääsee hyödyntämään sitä oikea-aikaisesti.

Liikuntavinkkejä löytyy Hyvinvointisi tueksi -sivuilta