Näkymätön aivovamma näkyy parisuhteessa

Kun Jyrki Narinen katsoo kumppaniaan Sanna Laakkiota, hän tuntee iloa, lämpöä ja rakkautta. Ulospäin sitä ei kuitenkaan välttämättä huomaa.

– Saatan olla sisimmässäni todella iloinen ja innostunut, mutta naamasta ei näy mitään. Näytän vahakabinetin ukolta, vaikka tuntisin aivan muuta, Jyrki kuvailee.

Jyrki sai vakavan aivovamman kaaduttuaan Espanjassa. Seurauksena oli kallonmurtuma, aivoverenvuoto ja aivoruhjeita. Aiemmin yrittäjänä ja toimitusjohtajana työskennelleen, kilpaurheilutaustaisen miehen elämä muuttui perusteellisesti. Aivovamma vaikuttaa Jyrkin vireystilaan, keskittymiseen, toiminnanohjaukseen ja tunteiden ilmaisemiseen. Oireet eivät kuitenkaan näy ulkopuoliselle.

– Saatan olla puoli tuntia aivan normaalisti mukana, ja sitten putoan ikään kuin toiseen maailmaan. Vaikeinta on välivaihe, jolloin en itse vielä huomaa muutosta, mutta Sanna huomaa.

Näkymättömät oireet näkyvät läheisen arjessa

Sanna ja Jyrki tunsivat toisensa jo ennen Jyrkin vammautumista, mutta heidän parisuhteensa alkoi vasta sen jälkeen. Yhteinen elämä on vaatinut uudenlaista ymmärrystä, kärsivällisyyttä ja tunteiden sanoittamista.

– Meillä on kaksi ihmistä, joista toinen odottaa yhteyttä ja toinen ei aina pysty näyttämään sitä. Se vaatii valtavasti sanoittamista, Sanna kertoo.

Joskus halaus tai hymy jää tulematta, vaikka rakkaus ei ole kadonnut. Toisinaan Jyrki saattaa aloittaa jonkin askareen, mutta ei pysty viemään sitä loppuun. Vireystila voi romahtaa kesken yhteisen tekemisen.

Näkymättömät oireet kuormittavat myös läheistä. Sanna korostaa, että molempien tarpeille on oltava tilaa.

– Molemmilla pitää olla turvallista olla tarvitseva. Myös minulla on oikeus väsyä, turhautua ja kaivata huolenpitoa.

Pariskunta toivoo, että läheiset otettaisiin nykyistä paremmin mukaan kuntoutukseen. Heidän kokemuksensa mukaan läheinen joutuu usein itse hakemaan tarvitsemaansa tietoa ja tukea.

Aivovammaviikko tekee näkymätöntä näkyväksi

Aivovammaviikkoa on vietetty Suomessa vuodesta 2004 lähtien. Tänä vuonna viikon painopisteenä on aivovamman näkymättömän oirekuvan näkyväksi tekeminen.

Aivovamma voi aiheuttaa esimerkiksi poikkeavaa väsyvyyttä, muistin ja keskittymisen vaikeuksia, toiminnanohjauksen häiriöitä sekä muutoksia käyttäytymisessä ja tunteiden säätelyssä. Oireet ovat yksilöllisiä, eikä niiden vaikeusastetta voi päätellä ihmisen ulkonäöstä.

Näkymättömyys voi johtaa väärinkäsityksiin. Aivovamman saanut saatetaan tulkita välinpitämättömäksi, laiskaksi tai haluttomaksi osallistumaan, vaikka todellisuudessa kyse on aivovamman aiheuttamista toimintakyvyn muutoksista. Aivovammaviikon viesti onkin, että vaikka vamma ei näy, se voi vaikuttaa toimintakykyyn suuresti – jopa enemmän kuin näkyvissä oleva vamma.

Sanna ja Jyrki ovat oppineet, ettei rakkauden tarvitse näyttää samalta kuin ennen. Tärkeintä on puhua avoimesti, tunnistaa molempien tarpeet ja löytää yhdessä toimivia ratkaisuja.

– Niin kauan kuin kaikesta voidaan puhua ja molemmilla on tilaa olla tarvitsevia, meillä on mahdollisuus löytää yhteinen tapa elää, Sanna kiteyttää.

Tänä vuonna teemme aivovammojen näkymätöntä oirekuvaa näkyväksi myös verhoutumalla vihreään. Vihreä on paitsi aivovammojen kansainvälinen tunnusväri, myös Aivovammaliiton puutunnuksessa on kahta eri vihreää. Kampanjan tavoitteena on lisäksi osoittaa tukea aivovammautuneille ihmisille ja heidän läheisilleen.

Pue sinäkin teemapäivänä torstaina 12.11.2026 yllesi jotain vihreää, ota kuva, jaa se somessa ja haasta muut mukaan. Kirjoita viestiksi: ”Minä verhoudun vihreään, koska haluan tehdä näkymättömän näkyväksi Aivovammaviikolla. Tule sinäkin mukaan!"